Vihdoinkin yksi tavoite saavutettu!!!

Vihdoinkin vaaka näytti alle 90kg. Ei paljon alle, mutta alle kuitenkin eka kertaa vuosiin. Eli -92 viimeksi olen sen rajan saanut alitettua. Kyllä tuntui juhlavalta. Olen tätä rajan alitusta toivonut kevät talvesta saakka, mutta tiukassa se on ollut. Seuraava tavoite on 85kg. Siihen saa mennä vaikkapa vuosikin,jos oikein tiukkaa tekee. Toisaalta saattaahan se olla, että tipahtaa nopsemmin, sillä jotain tapahtuu kropassa joka tapauksessa. Kai aivojen on vähitellen uskottava tämä jatkuvaksi olotilaksi eikä jojoksi kuten aikaisemmin.

Saat uskoa, että nopasti söin sen pienen aamiaiseni ja sain vaatteet päälle. Olin yksin kotona niin oli lähdettävä käyttämään koira aamulenkillä. Mikäs sen mukavampi lenkki, kuin lähteä marjametsään. Koira oli innoissaan saadessaan juosta ja tehdä tarpeensa rauhassa minun katsellessa ajellessani suuntaa mihin lähtisin kävelemään. Tuo aukko on useampien hehtaarien kokoinen, joten on lääniä missä puolukoita voisi kasvaa. Kauan sain kyllä kävellä tänään ennenkuin löytyi paikka, johon viitsi jäädä. Sain siitä sen ämpärillisen, tosin siivoamattomia. Unohdin eilen johonkin istuinalustani ja metsä oli märkää, joten ei siellä voinut istua. Autolle oli liian pitkä matka kävellä, joten päätin poimia roskineen ja kotona siivota ne.

Kello ei ollut vielä puolta yhtätoistakaan kun olimme jo takaisin aamulenkiltä. Nyt kuivattelen marjat auringon lämmössä ennenkuin alan siivoamaan ne. Samalla nautin olostani, sillä tuntuu se hyvältä saada yksi tavoite valmiiksi tässä laihtumisessakin. Tunnen itseni paljon hoikemmaksi kuin viikko sitten, varmaankin ne 300g painoivat tosi paljon sieluni vaakalla. Ja tämänkin päivän lenkki on jo takana, joten voin vaikka löhötä lopun päivää.