Depressio liiasta hommasta

Huomaan stressaantuneeni aivan liikaa niin monesta päällekkäisestä hommasta, joten mieli on maassa. Kyllähän minä tiedän ja tiedostankin melko hyvissä ajoin mikä vaihe on menossa, mutta nyt vaan en jostain syystä osannutkaan sanoa ei riittävän ajoissa tai kieltäytyä useammasta jutusta kuin mitä jo tein. Eli laskin voimavarat väärin, eikä tämä suinkaan ole ensimmäinen kerta, eikä varmaan myöskään vielä viimeinen. Tosin viime vuosina harvemmin enää suostun tällaiseen ja minua joskus pidetäänkin kovana. Karrelle loppuunpalaneella on aina vaarana kaatua samaan kuoppaan ellei pidä tiukasti kiinni periaatteistaan. Juuri nyt tämä helle on lisänä rokassa ja maustaa sitä liian tuliseksi. Käykö kenelläkään toiselle näin elämässä silloin tällöin?

Laihdutusleikkausta odotellessa

Nyt on toinen osa leikkaukseen valmistautumiskurssista ohitse onnellisesti. Tämä viimeinen osuus oli tosi hyvä ja antoisa. Ehkä siihen vaikutti nainen, joka puhui omakohtaisia kokemuksia leikkauksen jälkeen ja miltä elämä on sen jälkeen näyttänyt. On todella hyvä, että näitä valmentautumiskursseja järjestetään, saa miettiä uudelleen oman motivaationsa ja halunsa kuin myös vielä uudelleen sen olisiko muita vaihtoehtoja vielä kuitenkin jäljellä. Minun kohdallani tämä on ainoa ratkaisu, meni syteen eli saveen. Ikää karttuu nopeasti ja yli kuusikymppisiä ei enää leikata kuin äärimmäisissä tapauksissa. Minäkin mietin miksi en jo parikymmentä vuotta sitten ole tällaiseen hommaan päässyt mukaan. No se oli yksinkertaisesti syynä, että jaksoin sinnitellä juuri ja juuri leikkauksen mahdollistavan BMI rajan alapuolella, vaikka tämä uurastukseni on ollut tuloksetonta jo kolmannen lapsen syntymisen jälkeen. Mikä se on pudottaa joku kilo ajoittain ja kohta on lisästen kanssa se takaisin. Meitä on monta kärsivää. Oletko sinä samoissa suunnitelmissa?

Ylipainoa liian vähästä rasvasta

Olen kaksi päivää ollut laihdutusleikkaukseen valmistavalla kurssilla. Ruokapäiväkirjan täyttämisen jälkeen sitä tarkastellessa sain uuden opetuksen syödä oikeaa voita ja oikeaa kermaa sekä oliivi tai rypsiöljyä kun rasvan käyttöön on tarvetta, tietenkin suhteellisin määrin. Ellen syö rasvaa riittävästi, on seurauksena jatkuva nälkä tai etten tule kylläiseksi vaikka leipää yritänkin mutustaa enemmän ja enemmän. Tämä ei ole järkevältä tuntuvaa hommaa ollenkaan! Eräs kurssikaverini on pudottanut painoaan vaikka hän syö kaurapuuroannoksensa joka aamu lisäten siihen 50g oikeaa voita! Minusta tuntuu etten edes viikossa uskaltaisi syödä niin paljon! Miniä sinne ja miniä tänne ja vähärasvaista ensikädessä saan unohtaa tämän kurssin jälkeen kunhan vaan opin syömään riittävän usein eli kolme pääateriaa ja kolme välipalaa. Onneksi tämä usein syönti on jo melko hyvin hallinnassa kun vain saan rukattua oikeita aineita ja oikeat määrät. Tosin siihen on matkaa ja avuksi tarvitsen sen leikkausen etten tunne nälkää. Miten sinä reakoit tähän kirjoitukseen, vai etkö edes reakoi?

Eteläafrikkalaiset kukat

Olen nauttinut olostani pergolassa ja nyppinyt kesän kaunottarista vanhoja kukintoja pois. Ei olisi uskonut miten kauniisti saa täälläkin kukkimaan eteläafrikkalaiset luonnon kukat, joiden siemeniä toin matkaltani Eteläafrikkaan viime joulukuussa. En tiedä nimiä, mutta ovat lehdiltään sukulentin näköisiä ja varmaan siihen sukuun kuuluvatkin. Ovat oikein kunnon auringon palvojia ja mitä lämpimämpi sen enemmän ja kauniimpia kukkia kukkii. Samalla teen surutyötä ja alan luopumaan tästä vähän liian suureksi päässeestä kukkavillityksestä. Selkäni sanoo seis ja kai sitä on alettava vähitellen tottelemaan ja luovuttava kaikesta kumarassa tekemisestä, mutta miten ihmeessä sen voi lopettaa, kertokaa se minulle hyvät ihmiset!!!???

Kaurapuuro on herkkuani

Monet ihmiset mässäävät karamelleillä ja jätskillä, minä tyttö popsin kaurapuuroa mielelläni naapurinkin annoksen. Aamulla viiden aikoihin heräsin, tietenkin nälkään, ja alkoi haluttamaan kaurapuuroa ja voileipää eilen laittamieni kurkkujen kanssa. Sain sen hillittyä ja nukuin tosi pitkään. Kymmenen aikoihin keitin puuroa, munia ja sitten herkuteltiin. Minä olisin voinut syödä vielä kolmannenkin annoksen ellei kattilan pohja ollut jo puhtaaksi kaavittu. Paljonkohan lienee keskimääräinen puuromäärä ihmistä kohden? Sokeria mätämme 76kg/hlö, johon en osallistu läheskään täydelllä määrällä. Entäs sinä? Vastaa jo ihmeessä, väsyn tähän yksin puheluun.

Pieni relapsi

En selviytynyt retkahtamatta ja olihan se nähtävissä tai havaittavissa. Tosin selviydyin lakkasuolle menosta hyvin vähällä. Nimittäin edelläni oli mennyt auto, jonka jäljet näkyi hyvin hiekkaisella tiellä. Tietenkin manailin että niin on joku ehtinyt ennen minua suolle. Niin olikin, suo oli tampattu moneen kertaan eikä siellä näkynyt ainuttakaan lakkaa. Säästyinpä kumartelemiselta ja ajelin ihan tyytyväisenä kotiin. Sain edes käydä marjareissun. Relapsi monessa muussakin asiassa tapahtuu juuri näin, vai voitko väittää vastaan??

Lakkasato on kohtalainen

On sateinen päivä, mutta sieluani polttaa halu lähteä poimimaan lakkoja tästä ihan lähi suolta, mutta en kykene enkä saa. Se riipoo kyllä mieltä varmaan samalla tavalla kuin juopolla hakea sitä krapularyyppyä. Marjastushousut kävin hakemassa sisälle kuivumaan aivan huomaamattani. Marja astiaakin olen tapaillut pariin kertaa esille. Tarkistin sääskiöljypullon. Eli aivan juopon touhuja valmistella retkahtamista. AAAPua! Kuinka tästä selviydyn???

taidan oppia vielä uutta

Nyt on sivu sitten tällainen kuin se on. Ihmeellisen helposti kävi vaikka apulainen olikin Eteläafrikassa saakka ja chatilla auttoi saamaan sivun aikaan kun en edes suomenkielistä opastusta ymmärtänyt. Lieneekö ihmekään kun en ole käyttänyt tietokonesanastoa ollenkaan suomeksi. Jospa tämä tästä. Sain välillä ihanan iltapalan, kaksi paksua paistettua makkaraa ja näin iltaisin siihen hyvin sopii perunasalaatti höystöksi, eikö vaikka? Nyt on sitten kaiken tämän uuden opitun jälkeen hyvä lähteä sulattelemaan yöksi eväitä.

Opinkohan näin vanhana enää uutta?

Tyttäreni on tivannut minua opettelemaan tätä bloggaamista, olisikohan syynä etten niin paljon sitten enää e-postilla häntä pommittaisi kun voin jakaa tätä elämää toistenkin kanssa odotellessani Castric by pass leikkausta eli ihan suomeksi vatsalaukun ohitusta päästäkseni näistä paksukaisen pulmista helpommalle. Löytyyköhän kohtalotovereita tällä tavalla?

testar vi igen om mamsens blogg funkar...