Ohitse on piina

Nyt se tutkimus on sitten suoritettu ja tuloksena löytyi vain vatsahaava vanhasta laukusta. Sen hoito on tietenkin vähän ongelmallista, mutta jospa se siitä aikaa myöten. Muut syyt ovat sen GB P leikkauksen tuomia ongelmia, joiden kanssa on vaan opittava elelemään sovinnolla. Sain hieman uusia vihjeitä ja otetaan niitä kokeita silloin tällöin.

Muutoin tuntuu ihan siltä, että tänään se oikea kesä sitten alkoi kun sain tuon painolastin pois harteiltani. Ei tietenkään ole kivaa kun tekee kipeää, mutta jospa siihen tottuisi kuten selkäsärkyynkin. Eihän tässä elämässä kuítenkaan kaikkea saa, vaikka paljon saakin.

On mitä mahtavin mökkeilysää. Ukkeli irrottaa camperia pois auton lavalta ja lähdemme illan suussa mökille isolla autolla niin saadaan vietyä yhtä ja toista tarpeellista sinne. Sunnuntainahan meillä on sitten iso perhejuhla kun suvun pienin kastetaan. Jos vaan sää suosii niin voidaan olla ihan sinne saakka mökillä, ellei tule ikävä kotiin. Tuskin tulee ainakaan minulla.

Onko mitään parempaa kuin pohjolan mansikat, saunavasta ja lämmin järvivesi! Juu, jotain hyvää kylmää juotavaa siihen lisäksi ja grilliin joko kalaa tai lihaa niin jo vot. Ei tällä kertaa edes kutita tanssijalkaa, eikä kaipausta ole lavoillekaan kun tuo koipi on vielä kipeä. Mutta eihän tässäkään ihan kaikkea sentään kerralla.

Annan taas kuulua sitten valituksia kunhan tästä onnen huumasta ensin selviän ja saan nahkaan vähän väriä lisää. Kiitos kun olette muistaneet minua kärsimyksessäni, vaikka ihan turhaan taas hikoilin kuten yleensäkin kun joku uusi juttu iskee.

Juhannus on meillä herttainen....

Huomenna se aatto sitten on jo edessä. Sää näyttäisi suosivan tämän kerran. Minäkin sain vauhtia niveliin ja pesin kahtena päivänä mattoja. Ovat nyt kuivatkin ja saan kohta levittää puhtaat matot lattialle kunhan vähän siivoamme ensin. Kyllä tuntuu mukavalta, sillä viime kesänä jäi mattopyykki väliin kun ei ollut pesuria.

Eilen kävin kiropraktikolla ja hän löysi heti vian polvestani. Senhän kolhin pari kuukautta sitten astuessani lukulasit päässä kellariin mennessäni vikaan, jolloin polvi venähti oikein pahasti. Siitä olikin yksi pieni lihas luiskahtanut irti ja nivelsiteet ovat tulehtuneet kun ovat liian suurella rasituksella olleet liian usein. Se tanssiminen tietenkin. B. laittoi sen lihaksen paikoilleen ja käski lepäillä nyt muutaman päivän. Nukuin hieman paremmin yön ja on sillä helpompaa astua kuin ennen käsittelyä. Ehkäpä se tästä, mutta tanssia en nyt ihan huomenna vielä voi.

Vatsatutkimuksen odotukseen olen nyt tottunut eli kävi kuten yleensä, että reakoin kovasti ja itkeä turskin ihan suotta. Minä vaan toimin näin ja sitten elämä alkaa sujumaan lähes normaalisti. Sunnuntaina alkaa se valmistautuminen jo heti aamusta, joten on hyvä syödä mussuttaa nyt siihen saakka helposti sulavaa.

Nyt on kahvi tippunut valmiiksi, joten saan viedä ukkelille aamiaisen sänkyyn saadakseni hänet kaveriksi siivoamaan, sillä haluan lähteä mahdollisimman pian mökille nauttimaan kesästä. Oikein hyvää Juhannusta teille kaikille lukijoilleni yhdessä ja erikseen. Joulu juhlista jaloin, juhannusjuhlista kontaten, sanottiin ennen vanhaan. Eiköhän se ole jo aikansa elänyt lausahdus!

Jälleen päivää viisaampana

Yksi yö on jälleen takana monenlaisten painajaisten kanssa pyörittynä. Välillä hikoilin kovasti, vaikka ikkuna oli koko yön auki ja aamuyöllä tuntui tosi kylmältä. Kaivauduin syvemmälle peiton sisään suljettuani rullakaihtimen pahimman suojaksi.

Elämä tuntuu keinuvan nyt monessa mielessä. Eihän tämän ikäisenä enää pitäisi saada mitään menskuja, mutta sekin vaiva tähän lisäksi löytyi. Ei siis suoli ime sitä hormoonikorvaus-pilleriäkään, ei edes ole hyötyä kahdesta ylimääräisestä viikossa sen suhteen. Siksi kai alaselkää kivistää enemmän kuin normaalisti. Tekisi mieli kirota oikein karskeasti.

Jotenkin tässä sisu alkaa nousta sieltä itsesäälin alta. Viime yönä näin jo sellaisia unia, että luulisi pahemmankin pirun kaatuvan edessäni. Unimaailma tuntuu joskus aivan käsittämättömältä, mutta unilla on yleensä aina kuitenkin viesti mukanaan. On vaan aivan eri asia, opinko ymmärtämään näitä viestejä oikein.

Jaksoin kuitenkin tiskata monen päivän tiskit aamulla ensin voivoteltuani pahoinvoinnin kanssa aamiaisen jälkeen. Menee pian uskallus syödä mitään kun aina tulee se pahoinvointi heti ruuan jälkeen. Ainoa mitä vatsa sietää ilman kipua ja pahoinvointia on mansikat. Eikä niitä vielä täällä ole kypsänä ja kaupoille on matkaa. Pakasteesta olen nyt syönyt kaikki mansikat pois, vaikka olin ajatellut keittää lopuista hilloa vadelmien kanssa. Sama sille, on tulossa hyvä mansikkasato kun vaan sinne pellolle jaksaa lähteä kyykkimään joskus parin viikon kuluttua. On minulla ainakin hyvä kaveri sinne pellolle lapsenlapsesta.

Paavalihan neuvoi antamaan vatsavaivoihin viiniä. Se kyllä on paras lääke ja kipu sekä pahoinvointi hellittää heti, mutta kun en sitä voi jatkuvasti lipittää sentään. Suoli tekee temppunsa ja ellen pidä tarkoin varaani, se menee päähän kuin halko ja kohta pörrään kännissä kuin ellun kana. Tosin en ymmärrä mitä se tarkoittaa, siis kännissä kuin ellun kana. Se olotila ei ole sitten mukava kuitenkaan, vaikkakin kipu on poissa vielä seuraavana aamunakin. Minä haluan nauttia viinistä hyvässä seurassa ja iloisena, enkä itku kurkussa lääkkeeksi.

On tulossa mahtavan kaunis päivä ja lämmin. Lähden tästä jakkaran kanssa kyykkimään tuonne kukkapenkkiin. Eilen sain aloitettua ja kaksi penkkiä valmiiksi, vaikka tuntui välillä maailma pyörivän silmissä. Verenpaine kun meinaa olla liian alhainen, mutta sehän tietää yleensä pitkää ikää tohtori Kiminkisenkin mukaan. Eilen se oli 85/55, mutta syke pysytteli sadan seudussa niin ei se ihme jos vähän huippailee välillä. Tänään käyn saunassa aivan vastan kanssa kun saan vaikka vain yhden penkin kitkettyä.

Tällaiseksi valitukseksi meni tämä elämä jälleen kerran. Olet jo varmaan oppinut minut tuntemaan ja tiedät, että ensin valitan ja vaikeroin kovasti, jopa ylitse määrän, mutta kohta taas nauru raikuu ja osaan nauraa sitten jo myös itselleni. Kaipa tämä elämä on tällaista vuoristorataa ajoittain meille useimmille, mutta kovinkaan moni ei halua edes suutansa avata, vaikka kuinka joutuu hammasta puremaan jaksaakseen sen kärsimyksen läpi. Minä läpätän taas kaikesta ilman mitään sensuuria ja ehkä aiheutan toisenlaista harmia lukijoilleni. NO, eihän kenenkään ole pakko lukea edes uteliaisuuttansa tyydyttääkseen ellei halua. Lukijoita on edelleen niin paljon, etten ole raskinut lopettaa tätä lörpöttelyä vielä. Kiitos posteistakin. Muuten ei pitäisi näiden vaivojen liittyä millään tavalla siihen GBP leikkaukseen, näin on useampaan kertaan sanottu. Tiedä häntä sitten, ketä uskoa ennenkuin asia on tarkoin tutkittu.

Lepäillen

Olen nyt elämän ottanut ihan levon kannalta eilisaamusta alkaen. Jospa ei tekisi niin kipeää vatsassa tai polvessa. Tulee vaan sitten syödä puputettua aivan liian usein kun kirja nokassa lötköttelen. Muuten aamulla näytti vaaka eka kertaa 86.9 kg eli taas on yksi maaginen raja alitettu! Nythän saan sitten odotella jälleen useita viikkoja ennenkuin se siihen pysähtyy, mutta aina tuo yksi uusi numero alaspäin tuntuu niin mukavalta.

Oli eilen komeat häät ja vesi silmässä katselin sitä menoa. On meillä komea prinsessa ja nyt myös hänen miehensä Daniel on komea nuori mies. Daniel piti mielestäni aivan mahtavan kauniin puheen. Illemmalla olikin sitten suomalaiset kuninkaalliset menot eli tangomarkkinoiden semifinaali. Kyllä sekin on joka kerta katsomisen arvoinen juttu kenelle sellainen musiikki yleensä kuunneltavaksi sopii. Minulle se sopii oikein mainiosti. Nyt on sitten odoteltava joitakin viikkoja sitä finaalia. Vielä tänäkin kesänä se juhla jää meiltä näkemättä.

Eilen putosin kyllä melkoiseen itsesäälin ja pelon monttuun luettuani melkoisen määrän netistä paksusuolensyöpäsivuja. Kyllähän se tietenkin ensimmäisenä seulotaan kun tehdään se coloscopi. Ajatusmaailma on sellainen kapistus, ettei sitä vaan ihan noin helpolla saa rauhoittumaan. Puhuin sitten parin ystävän kanssa, joilla on ollut myös ongelmia vatsan kanssa ja se vähän rauhoitti ajatuksiani ja pääsin illalla ihan hyvin unen päästä kiinni. Ei kaikki vatsavaivat tarvitse merkitä sitä pahinta ja nykyisin on myös hyvä hoito syöpään jos se nyt sellainen sattuisi olemaan. Pahinta on tämä odotus kun ei tiedä ja kun tekee kipeää oireiden kanssa, sillä kai sitä hypokondrisuutta löytyy minustakin tarvittaessa tai paremminkin silloin kun sitä ei tarvittaisi.

Tänään olisi hieman lämpöisempi sää ja tarkenisi kyllä kukkapenkkejä siivota, mutta en vaan jaksa. Annan nyt itselleni aikaa lepoon ja nukun päivälläkin pari kolme kertaa niin kauan kuin unta tuntuu riittävän. Matkalla yöunet jäivät usein hyvin vähiin. Ystäviä tavatessa kun ei malta mennä nukkumaan ennenkuin aamuyön tunneilla tai jos edes silloinkaan kesäisen yön ollessa niin äärettömän lyhyt. Talvellahan sitten ehtii nukkumaan pitkiä öitä muistellessa tämänkin kesän iloja, riemuja ja myös näitä surun ja murheen aiheita. Mutta vähän ennakkoa otan kuitenkin ainakin vielä tänään. Se onkin minun ainoa omaisuuteni, hi hi.

Reissu takana onnellisesti

Kesä kuluu nopeasti matkustellessa. Kävimme siis aivan lapsuuden maisemissani saakka, joten ajoa tuli melkoisesti kahden viikon aikana, siis melkein 3000 km. Oli tosi ihanaa tavata siskoa ja ystäviä sekä sukulaisia muitakin ennen häitä.

Oli minulla ihmettelemisen aihetta yllin kyllin, sillä olin varautunut matkustamaan kohti kevättä, enkä suinkaan kohti kesää. Kotiperällä oli pihlaja kukassa ja tuomi oli kukkinut jo monta viikkoa aikaisemmin! Lapsuudessani pihlaja kukki useimmiten vasta juhannuksena ja silloin kielojakin sai käydä näpistämässä siellä missä niitä kasvoi, rikkaiden pellon pientereilla. Nyt siis tämä kaikki loisto oli totta kesäkuun eka päivinä! Marjat roikkuivat jo suurina raakileina pensaissa ja peruna oli monella jo kukassa.

Häät olivat upeat ja morsiuspari hellyttävän kaunis. Ruokaa oli jokaiseen makuun ja tarpeeseen, samoin juomista ei ollut pulaa. Orkesteri soitti koko illan ja pitkälle yöhön. Ihmeekseni musiikki oli valittu juuri meidän ikäpolvea ajatellen eli -60-70 luvun musiikkia pääosin. Kai meidän ikäluokkaa oli vieraiden joukossa eniten. Tanssia hilputtelin itseni ihan väsyksiin kipeästä polvesta huolimatta.

Ainoa huoli koko matkalla oli tämä oma terveys. Sain puhelinsoiton lääkäriltäni päivää ennenkuin oli sovittu puhelusta, sillä hänellä oli tärkeä viesti kerrottavana. Näytteistä löytyi verta ja lähetettiin kirurgille pikaisesti lähete jatkotutkimuksiin. Nyt on sitten vielä reilu viikko paksusuolen tähystykseen aikaa. Vatsa on ajoittain tosi kipeä, viiltävää kipua, eikä sen toiminnasta koskaan voi olla varma onko kovaa vai velliä tulossa. Eli ei kovin kauas vessasta passaa olla ellei ole mahdollisuutta luonnossa hoidella hommia. Onneksi en ole sotkenut vielä kertaakaan camperin petiä tai edes housujani, hi hi.

Kotiin oli kiva tulla ja päästä omaan sänkyyn nukkumaan. Ei keinuttanut, eikä kuulunut liikenteen melua eikä muutakaan pörinää pitkästä aikaa. Emme kuitenkaan ehtineet levätä kuin pari päivää ennenkuin lähdimme mökille ihan koko sakin kanssa. Sielläkin kyllä lepäilin enimmäkseen, sillä nuoret hoitivat ruokapuolen ja muut palvelut.

Tulipa heitettyä talviturkkikin, eikä vesi niin kylmää ollutkaan kuin mitä luulin. Tosin vain 16 asteista, mutta saunan löylystä sinne pulahtaessa se vaan viilensi mukavasti ihoa. Saunavasta tuntui tosi ihanalta ja vastoin kaiken väsymyksen ja kivun hetkeksi unholaan sillä.

Tietokoneeni oli huollettavana tai paremminkin tyhjennettävänä koko reissun ajan, mutta hain sen heti kotiin paluun jälkeen. Nyt onkin mennyt sitten aikaa asennella minulle tuttuja ohjelmia takaisin. Toivottavasti tämä nyt pelaa mahdollisimman kauan näin ja näin hyvin tämä ei ole koskaan toiminutkaan. Eli jotain vikaa oli heti uutena kotiin tuodessani niin kuin sen jo silloin ymmärsin, mutta liikkeessä ei ymmärretty ennenkuin kiivastuin ihan kunnolla. ( tarkoittaa siis ihan suurilla kirjaimilla kiivastumista )

Tänään on kuninkaalliset häät ja meinaan katsoa edes osan siitä riemusta telkkarista. Eilen näin varmaankin elämäni upeimman konsertin telkkarissa, joten se herätti tämän hääriemun katsomisen halun. Olin jo aivan kyllästynyt suomalaisiin lehtiin, sillä ei oikeastaan muuta kirjoitettu kuin spekuloitiin milloin mitäkin ihan joutavaa joko Victoriasta tai Danielista tai Madelenesta.

On tosi ihanaa, ettei ole täällä kotona suurempia hommia odottamassa reissun jälkeen. Rikkaruohoa on tietenkin kukkapenkit täynnä, mutta olkoon. En jaksa niitä alkaa nyppimään niin kasvakoot täyteen kasvuun, jospa sitten olisi helpompaa myös repiä niitä vähemmäksi. Sisällä olevat kukat ovat pärjänneet oikein hyvin, eikä ihmekään, sillä eihän mitään helteitä ole edes ollut koko kesänä. Pääsen siis ihan milloin vain ja minne vain reissaamaan näiden vuoksi. Kun vaan tuon vatsakivun syyn saisi selville ja apua siihen niin sitten voinkin jo lähteä tuntureille ihailemaan maailman kauneutta hieman ylempää siskoni kanssa.