torstai 31. joulukuuta 2009

Tilinpäätöksen aika

On siis vuoden viimeinen päivä ja aika tehdä kuluneen vuoden tilinpäätös. Ihmeellisesti jokainen vuosi tuntuu kuluvan nopeammin ja nopeammin mitä enemmän vuosia tulee omaan mittariin.

Minulle tämä vuosi on ollut oikein hyvä ja kiitollisuus täyttää mieleni niin monen asian suhteen.
terveyttä on riittänyt ihan kohtuullisesti, enkä ole kovinkaan montaa päivää tarvinnut kipujen kanssa taistella. Kuntoakin olen saanut kohennettua ihan merkittävästi. Jopa lapsetkin sanoivat minun olevan nyt heidän muistinsa mukaan parhaassa kunnossa koskaan. Se on varmaan ihan oikea arvio. Kukaan ei tiedä sitä tuskan ja kivun määrää, minkä kanssa vuosikymmenet sain painia ja se toi niin monta muuta kurjuutta elämään, josta kyllä joskus vieläkin unta näen ja hyvin helpottuneena herään todellisuuteen.

Iloa on ollut myös etenkin lapsenlapsen kanssa touhuamisesta. Se on tosi kivaa ja antoisaa, vaikka voimat välillä loppuvatkin niin muutaman päivän levättyäni olen valmis taas uuteen koitokseen. Tämä vuosi toi vielä toisen lapsenlapsen, jonka syntymiseen en ole vielä oikein osannut tottua. Se tuntuu kuin unelta, että minulla on kaksi mussukkaa.

Ukkeli on voinut ihan suht koht hyvin. Hän kyllä saa niitä päänsärky ja huonovointisuus jaksoja silloin tällöin, mutta niihin on jo totuttu ja ne vaan kuuluvat elämään. Itsekullakin on se oma ristinsä kannettavana ja kun tottuu olemaan kiitollinen jokaisesta siedettävästä päivästä niin ne huonotkin menee helpommin.

Parisuhteessakin on hyvin tasainen vaihe menossa. Lieneekö minun tulinen luontoni alkanut lauhtumaan kun hyvin harvoin saan edes pientä riitaa aikaan, hi hi. Tästä kaikesta on syytä olla suuresti kiitollinen.

Olemme saaneet matkustaa ensin Etelä-Afrikkaan ja kesällä se pitkä Suomen matka, syksyllä vielä oma matka ystäviä tapaamaan.

Olen saanut myös uusia ystäviä vuoden aikana. Sekin on niin jännää ja ihmeellistä, sillä olin jo aikaa sitten asennoitunut niin, ettei sitä enää näin vanhemmiten osaa edes luoda uusia ystävyyssuhteita, korkeintaan uusia tuttavuuksia tulisi. Ei se pidä paikkaansa ollenkaan. Kyllä se nähtävästi ihan riippuu siitä omasta asenteesta haluaako uusia ystäviä vai ei. Ystävä on kallis lahja ja tunnen olevani todella rikas, sillä minulla on paljon ystäviä. Tosin olen ehkä menettänytkin yhden ystävän tämän vuoden aikana. Toisen menetin kuoleman kautta.

Taloudellisestikin vuosi on ollut todellakin upea. Kaikkeen tarvitsemaani on rahaa riittänyt tarvitsematta kipuilla laskujen kanssa kertaakaan. Ihan mukavasti olen voinut säästää vähän matkojakin varten tuntematta sitä millään tavalla rasittavaksi. Ehkäpä vihdoin ja viimein olen oppinut elämään tämän eläkkeen turvin oikealla asenteella. Kun sitä rahaa ei ole paljon niin menoja on vaan vähennettävä ja ehkäpä sen olen vasta nyt alkanut oppimaan.

Kaikkien lasteni elämä on järjestyksessä ja he elävät vastuullisesti elämäänsä. Kaikilla on työtä, tosin ehkäpä liikaakin ainakin ajoittain. Ovat terveitä myös. Ei osaa muuta kuin kiittää. Vaikkakin suhde vanhimpaan tyttäreen ei suju ollenkaan, niin silläkin kai on oma tarkoituksensa ja jospa se aikaa myöten muuttuu. Itse en siihen pysty vaikuttamaan.

Tämä bloggaaminen on ollut eräs tärkeä juttu ja olen todella kiitollinen teistä kaikista lukijoista ja etenkin teistä, jotka olette lähettäneet omia mielipiteitä ja kysymyksiä. Blogiani on luettu tosi paljon. Sekin ihmetyttää, sillä enhän osaa suomea kirjoittaa minkään kieliopin mukaan, enkä missään tapauksessa aina kaikkia miellyttävistä aiheistakaan.

GBP jälkeinen elämä ei ole mennyt ihan kaikkien piirustusten mukaan, mutta olen kiitollinen jokaisesta kilosta, joka on vähempänä rasittamassa sydäntäni. Onhan tässä vielä reilusti aikaa ennenkuin lopullista tulosta voi tietää. Enkä mitään missin mittoja ole onneksi odottanutkaan tietäen sen totuuden, ettei ylipainoni ole johtunut pelkästään syömisestä tai syömättä olemisesta. En kuitenkaan halua palata siihen perinteiseen suomalaiseen arkiruokaan, kuten makkarasoppaan, makaronilaatikkoon tai perunoihin ja kastikkeeseen. Haluan edelleen kehittää näitä terveellisempiä ja ravintorikkaampia, mutta myös helposti valmistettavia ruokia.

Siis ihan kaikesta on aihetta kiittää kuluneena vuotena. Ja lähteä toiveikkain mielin uutta vuotta alkamaan. Se tuo jo ihan alkuun kivan matkan, sillä lähdemme Thaimaaseen Phukettiin jo 9.1 ja palaamme 24.1. Se tuntuu mukavalta ajatukseltä pakkasen paukkuessa. Mutta mikä ihana uudenvuoden aaton sää nyt onkaan! Täysikuu ja tähtitaivas, maa paksun lumen peitossa ja kuuraiset puut ja pensaat. Voiko enää kauniimpaa olla.

Kiittäen kuluneesta vuodesta ja toivon teidän kulkevan matkaa kanssani myös tulevana vuonna.

eila_nilivaara@hotmail.com

Ei kommentteja: