Hiljaisuus saapui tännekin!

Pieni villiviikari on nyt kotona vanhempien ilona ja pikkuveljeä tutkiskellen. Oli todella antoisat päivät ja viisi yötä siinä meni meidän yhteiseloa. Arvannet minun olevan aivan poikki !! En luvannut ottaa Lucasta tänne nyt muutamaan päivään, että ehdin levätä ja siivota entiset jäljet kunnolla.

Mikä ihanuus meitä odottikaan siellä nähdessämme jälleen kerran maailman suloisimman vauvelin lepäämässä isin rinnalla. Se näky sai meidät molemmat kyyneliin. Ajatella, meillä on nyt kaksi lastenlasta ja että saamme tämänkin suuren jutun yhdessä kokea! Liam on aivan saman näköinen kuin Lucas oli vauvana, mutta mielestäni paljon tummempi.

En uskaltanut ottaa häntä vielä syliin kun eilen oli kurkku vähän kipeä ja tänäänkin aloin sen illasta tuntemaan. Katselin siis häntä parin metrin etäisyydeltä suuri rukous sisimmässäni. Saisipa tämäkin lapsi elää turvallisen ja rakkauden täyttämän lapsuuden ja nuoruuden ja kasvaa aikuisuuteen vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi ja isäksi ajallaan.

Äitiä muistin ostamalla hänelle Skoopin korun, tällä kertaa ranneketjun oikein kaunista käsityötä. Hän kyllä uskoi korun olevan viimeinen tästä puuhasta, sillä synnytys oli hänen mielestään ollut kamala. Ja tietenkin, sillä kaikki tapahtui liian nopeasti ja tuli sisäisiä verenvuotoja paljon. Tietenkin sellainen synnytys on kaukana kivuttomasta ja epiduralpuudutus otti vain toiselle puolelle jostain syystä, joten kyllä lähes säälin tyttöriepua. Isällekin homma oli ollut lähes järkyttävä ja hänkin sanoi, että nyt ei sitten enää lisää lapsia hankita. Yritin lohdutella, että tämä tuska unohtuu parissa viikossa, kuten se yleensä tekeekin. Eipä silti, eiköhän yhdelle perheelle kaksi lasta olekin jo ihan riittämiin nyky yhteiskunnassa.

Siellä nyt perhe totuttelee arkeen vauvan kanssa. On monenlaista vastuuta ja hommaa, sillä täällä on todella kylmää. Meillä on tosin vain -21 astetta, mutta tuossa parin kilometrin päässä oli -28. Nuorten kotonakin -23 aivan äsken. Onneksi heillä on varaava takka ja siitä hehkuu lämpöä koko taloon mukavasti lämpöpumpun apuna ja saattelemana. Siellä oli myös huomattavasti enemmän lunta kuin täällä, eli oikeaan talveen sai tämä pieni mies syntyä.

Jatkan kirjoittamista sitten monien sähköpostien vastaamiseen kunhan olen mökin saanut siivottua edes jokseenkin siedettävään kuntoon, sillä aamupäivällä en jaksanut muuta kuin huolehtia ruuasta ja lähdöstä.

eila_nilivaara@hotmail.com