sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Joulukinkku villisikaa!

Olen unohtanut kertoa sen iloisen uutisen, että saimme ostettua villisian kinkkua ja myös kylkeä. Nyt on jouluksi herkuteltavaa. Pieniähän ne kinkut ovat, mutta varmaankin kaksi kinkkua meidän väelle riittää. Meinaan keittää ne sitten aaton aattona valmiiksi ja griljeerata myös. Myyjä sanoi tulevan maukkaampaa keitettynä, sillä villisika ei ole rasvaista kuten navettapossu.

Tästä tulikin mieleeni ne viime viikkoiset hälyttävät jutut sikaloista. Kyllä siinä jotain joutavaa on, koska samaa kuvaa näytettiin FTV:ssä Suomesta ja täältä samoissa merkeissä. Saatiin taas kerran lihan syöjät huonolle omalle tunnolle ja valitsemaan ehkä toisin. Täällähän on tehty erään ketjun sikaloista tarkempi tutkimus ihan virallisesti, eikä mitään sellaisia puutteita ja kauheuksia löytynyt kuin mihin vedottiin siinä aktivistien jutussa ja kuvissa.

Onhan tietenkin sikojen kasvatus ihan erilaista kuin se oli vielä minun lapsuudessa. Meilläkin oli yhden kerran sika, joka sai nimekseen Petteri. Hänestä tuli oikein hyvä kaveri ja opetin sitä hyppäämään narua ja kulkemaan hihnassa monen muun pienen jutun kera. Petteri tuli myös perästä naapuriin kun milloin sinne mentiin ja röhki oven takana iloisesti. Se kesä oli harvinaisen kiva.

Mutta syksy toi sen ikävän päivän lokakuun loppupuolella kun kuulin teurastajan tulevan. Eikä siinä itku auttanut kun possu pistettiin lihoiksi ja suolaan kuten siihen aikaan oli tapana tehdä. Äitiä vähän harmitti kun olin juoksuttanut possua hieman liikaa, joten sitä paksua läskiä ei siinä ollut, vaan vain ihan muutama sentti, ehkäpä kuten nykyään. Salaa äiti joutui sitä laittamaan ruokaan, että jotenkin se saatiin syötyä ja osan hän sai myydä ja vaihtaa muuhun lihaan onneksi. Tällä vaihtamisen menetelmällä hän kyllä meille syötti sitä possua sanoen sen olevan ihan muuta ja näin syötiin tietämättä totuutta.

Tänä jouluna ei kinkussa ole navetan makua eikä hajua vaikka etsimällä etsisi. Eikä siinä ole kyllä sitä läskikerrostakaan, joten sopii myös minulle oikein hyvin. Mutta nyt maistuu kahvi ja kampanisu possujutun päälle.

Ei kommentteja: