sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Joulupöytä GBP jälkeen

On siis aivan sanoin kuvaamatonta kertoa niistä tunnoista, joita sisälläni pyöri nähdessäni kaiken sen kauniin ja niin maittavan näköiset pöperöt! Herkkuja oli todellakin jokaiseen makuun katettu monelle pöydälle, josta saimme käydä valitsemassa makupaloja. Riistaa ja kalaa oli monella tavalla laitettuna.

Minäkin otin lautasen käteeni kuten toisetkin ja hiljalleen kuljin miettien tarkoin mitä todellakin haluaisin syödä. Kerrankin oli proteinia aivan riittävästi ja niitä popsinkin ihan koko massullisen. Oli savuankeriasta, savu makrillia, sekä savu- että graavilohta, sillejä monenlaisia, silakkaa monella tavalla, karhun-, peuran-, kauriin ja villisian lihaa savustettuna, monenlaisia kääröjä vai rulliksikohan niitä kutsutaan, kotitekoisia joulumakkaroita ja pasteijoita, juustoja, joululeipiä, kinkkua ja sitten kokonainen pöytä lämmin ruokia ja kolmas vielä jälkiruokia.

Olin kuin Liisa ihmemaassa kerätessäni omalle lautaselle vain niitä harvinaisuuksia mitä kotona en saa, enkä muuallakaan. Siispä karhua kolmella eri tavalla laitettuna, peuraakin mukaan, ja lohta monella tavalla laitettuna ja villisikaa tietenkin. Lautaseni näytti todella suurelta purjehtiessani pöytään takaisin vesi kielellä. Jätin kaikki salaatit ja perunat koskematta, sillä vielä oli lämmin pöytä ajatuksissani.

Sain melko hyvin sen eka lautasellisen menemään alas pienellä jouluolut tilkalla huuhtoen välillä. Ai miten hyvää kaikki olikaan, mutta kyllä tuli jo ällö olo kun vain sitä lihaa ja kalaa söin. Lähdin kuitenkin toisten mukana hakemaan seuraavaa lautasellista.

Se ei ollut enää täyteläisen näköinen. Lusikallinen punakaalia, toinen janssonin kiusausta ja pari siivua vielä karhun lihaa. Niistäkin jäi puolet syömättä kun ei maistunut enää miltään muulta kuin suolalta. Sanoinkin ukkelille, että on se hyvä kun kellarissa on kylmää vähähiilihydraattista olutta lähes täysi kori. Hän siihen lisäsi, niin ja kaksi kaivollista ihanan raikasta ja hyvää lähdevettä!

Olihan pakko kiertää vielä jälkiruokapöytä toisten mukana. Löysin siihen lusikallisen jotain hyvän näköistä juustokakkua, mini kookospallon ja satsumas hedelmän sekä kupin mustaa kahvia. Voitte uskoa minun olleen täysi kuin turusen pyssy! Tosin säilyin ilman dumpingia ja se tuntui hyvältä, sillä tuskin olisi ollut kivaa maksaa sitä laskua syke toista sataa lyöden ja verenpaine niin alhaalla että tukea ottaen olisin ehkä koodin saanut koneeseen lyötyä.

Nyt odottaa se satsumas iltapalalle ja ukkeli jo haikaili jotain syötävää äsken ohikulkiessaan, vad i helskutta, eihän nyt nälkä voi tulla tänä iltana mitenkään, vai tuleeko sittenkin! Onneksi tuollaiseen palveluun saan mennä puolella hinnalla, sillä muutoin olisin itkenyt verta maksaessani laskun meidän viiden aikuisen puolesta ollessani reilu näin joulun alla, hi hi.

Oma lehmä on ojassa ja näin pääsen joulun valmisteluista helpolla. Vaikka vain riisipuuroa tarjoan sitten niin kenelläkään ei ole nokan koputtamista!!! No, ei meillä ilman karjalanpiirakoita ja porkkana-, lanttu-, ja maksalaatikkoa vietetä joulua. Ja tietenkin liemi tulee hirvipaistista siis karjalanpaistin mallilla tehtynä. Ai, kyllä se lapsuuden joulupöytä on kaikkein paras. Tosin ei ollut edes maksalaatikkoa silloin. Mutta perunoita ei jouluna syöty, enkä syö vieläkään, en edes janssonin kiusauksena.

Ei kommentteja: