perjantai 1. tammikuuta 2010

Alkanut on 2010

Näin alkoi tämä uusi vuosi. Ei oikein juhlimiseksi voine kutsua meidän eilistä elämää. Kävimme saunassa jo puolen päivän aikaan ja söimme sitten jo kolmen jälkeen kunnon aterian. Avokadoa mädillä, tavipaistia vihannesvadilla ja jälkkäriksi marjoja jugurtin kera.

Olimme jo sängyssä valmiina nukkumaan kuuden aikohin kun naapuri soitteli ja halusivat tulla istumaan ja divideeramaan. Siinä avasimme skumppa pullon, jonka olin tuonut Etelä-Afrikasta viime talvena. Sellaista ihanaa punaista kuohuviiniä siis. Juttelimme useita tunteja ja siinä naposteltiin sitten samalla näkkäriä oikein herkullisen paikallisen maustejuuston kanssa ja pari lasillista punaviiniä höystönä.

Vieraiden lähdettyä kymmenen aikoihin luin vielä saamani postit lävitse ja lyhyesti vastailinkin muutamaan ennenkuin lähdin sänkyyn. Suomessahan vuosi vaihtuu tuntia aikaisemmin niin katsottiin hetki sieltä tulevaa ohjelmaa telkkarista, mutta kun ukkeli alkoi heti kuorsaamaan niin ei minunkaan silmät auki pysyneet. Olin jo hetken nukkunut kun heräsin telkkarissa menevään ilotulitukseen ja napsautin sen pois päältä.

Yleisin kysymyshän näin vuoden eka päivänä on, millaisia lupauksia olet tehnyt tulevalle vuodelle. Sitä mietin tässä aamulla ja hoksasin vasta nyt tähän koneelle tullessani ja tätä sivua avatessani, että on minun luvattava vaihtaa kuvia ja ehkäpä alkaa myös uusi blogi ja jättää tälle vanhalle jäähyväiset. En tosin lupaa vaihtaa kuvia ihan tänään enkä tammikuullakaan, mutta ehkä sitten vuoden aikana se tapahtuu.

Muita lupauksia ei mielestäni ole tarvis suunnitella eikä lupailla. En voi luvata laihduttamista, koska siihen ei ole tarvetta eikä lupaa. Kuntoilenkin ihan riittävästi, joten ei siinäkään ole aiheita. Nuorempanahan niitä lupauksia tuli tehtyä itkussa silmin ja tuskin tammikuu oli kulunut loppuun kun lupaukset olivat unohtuneet.

Tänään on meillä myös metsästysseuran ylimääräinen kokous koskien huomenna alkavaa suden metsästystä. Onhan se historiaa kun suden metsästys voi alkaa vuosikymmenien taon jälkeen. Ukkeli menee kokoukseen kuuntelemaan ja saa nähdä saako hän sitten minutkin houkuteltua mukaan huomenna. Sehän riippuu tietenkin säästä, sillä en lähde yli viiden asteen pakkasessa hiihtämään enkä passiinkaan. Kyllä tässä pyörii ihan liian monta sutta lähes päivittäin. Nytkin tänä aamuna löytyi kolmen suden aivan tuoreet jäljet ja jätökset.

En toki ole sitä mieltä, että sudet pitäisi sukupuuttoon hävittää. Ei, kyllä niillekin elintilaa riittää tässä maassa ja tässä meidän läänissäkin, mutta liika on liikaa ja pieni metsästyspaine tekee niistä vähän arempia, että pysyvät poissa pihoista ja kylältä.

Olen alkanut kirjoittamaan listaa mitä kaikkea on muistettava hoitaa ennen reissuun lähtöä. Vakuutustodistuksesta unilääkkeisiin on jo listan alussa. Olisi etsittävä myös pieni sanakirja tai sanalista ainakin netiltä yleisistä asioista, etten aivan tumpulana seiso sormi suussa kun jotain pitäisi sanoa. Yleensä olen kyllä selvinnyt aina maassa kuin maassa ja olenhan melko monessa ehtinyt käymään, vaikka englannin taitoni on aivan olematon ja sanasto hyvin pieni.

En ole koskaan pitänyt englannin kielestä enkä edes englantilaisista sarjoista sen enempää kuin amerikkalaisistakaan niin ei ole tullut sitäkään pientä pakkoa oppimiselle, tosin se näin vanhemmiten harmittaa. Opiskeluaikaan kun pääsin siitä eroon kuin koira veräjästä lukemalla sekä suomalaista että norjalaista alan kirjallisuutta.

Viime yönä satoi muuten lunta ja vanhat sanoivat ennen tulevan hyvä marja-, erikoisesti lakkavuosi, jos on lumisadetta. Aivan vesi herahti kielelle nähdessäni aamulla ohuen kerroksen puhdasta lunta ja ajatellessani lakkoja aurinkoisella suolla. Oli pakko hakea purkki lakkoja tämän päivän jälkkäriin.

On enää vajaa puolivuotta juhannukseen! Päivä kerrallaan kesää kohden tässä nyt mennään päivän jatkuessa kukon askelen päivittäin. Pian on maaliskuun keväiset hanget ja monta muuta kivaa edessä, mutta tänään saan nauttia vuoden eka päivästä ja hiljaisuudesta.

Ei kommentteja: