Lumitöitä riittää

Jäin eilen yksin kotiin ukkelin lähdettyä auttamaan pojan perheen muutossa ja tuo sitten tänään pikkupojan tänne muutamaksi päiväksi muuton alta evakkoon. Kiva ilta oli, vaikkakin näin flunssaisena aika menee nokkaa niistäessä. Luin yhtä kirjaa melko pitkälle ennenkuin uni vei. Yö oli tosin melko katkonainen kun niistämään piti nousta yölläkin.

Aamulla heräsin johonkin kivaan uneen. Päätin muistaa sen ja nousin silleen hiljalleen sängystä, jolloin uni yleensä vähän kauemmin elää elävänä muistissa. Vielä vessassa sen muistin, mutta laitettuani teeveden kiehumaan se oli kadonnut kuin pieru taivahan tuuliin.

Aikoinaan kirjoitin unipäiväkirjaa käytyäni sellaisen unien tulkinnan kurssin. Se oli mielenkiintoista ja opinkin tulkistemaan omia uniani jo melko hyvin. Siihen aikaan unet toistuivat ja toistuivat kunnes tajusin niillä olevan ihan selkeän viestin ja tarpeen muutokseen elämäni suhteen. Unesta sai myös aineksia kuinka se muutos oli mahdollista. Edelleenkin tiedän unieni muistuttavan minua stressistä vaeltaessani jossain suuressa talossa eksyksissä.

Kun sitä unta en kiinni saanut niin puin vaatteet päälleni aamiaisen jälkeen ja lähdin tekemään lumitöitä. Oli yön aikana satanut reilut kymmenen senttiä. Melkoista ähertämistä se jo on kun en jaksa kolalla nostaa vallin yli lastia kunnolla. Puolet pihasta jaksoin kolata ennenkuin tuli kipeän tunne selässä varoituksena liiasta rääkistä. Otin kyllä särkypillerin jo lähtiessäni ja kunhan tässä odottelen kivun hellittävän, voin ehkä jatkaa sitä urakkaa vielä vähän kerrallaan. Ellei hellitä, on se sen merkki, että riittää tälle päivälle minun osuuteni.

Siinä kolatessa tuli mieleeni, eikö tällaisen talven aikana synny uusia innovaatioita lumen luonti välineiden valmistuksen suhteen. Vaikka meillä onkin sellainen muovinen kola niin se on liian painava joka tapauksessa huono selkäiselle. Onhan nyt kevyttä materiaalia vaikka kuinka paljon olemassa. Samoin lumilapio on edelleen jostain metallista tehty, eikä sekään ole mikään kevyt pitää ihan jo ilman luntakin käsissä.

Ei taitaisi olla ollenkaan huono sijoitus hankkia lumilinko, joita näkee nykyään lähes jokaisella pihalla missä asuu vanhempaa väkeä. Olen pitänyt niitä leikkikaluina tähän saakka, mutta nyt alkaa ajatus muuttua siihen suuntaan, että kannattaisi kyllä kokeilla. Täällähän on joka talvi paljon lunta, joten tuskin se käyttämättömänä jäisi seisomaan tuonne varastoon kuten kompostimylly. Kompostoitavaa kyllä riittää myös.

Ei kuulu vielä mummin mussukan tulosta mitään joten alanpa silittämään eilistä lakanapyykkiä. Tosin ehkä kannattaisi säästää keväämmälle kun sähkön hinta on edelleen korkea, mutta en halua noita ruttuisia vaatteita komeroon täytöksi. Annan mukavuuden voittaa tämänkin kerran.