Risteilystä

Niin on sekin koettu pitkästä aikaa, siis risteily. Meillähän lähti bussi tuosta parin kymmenen km päästä, vei satamaan, ajelutti Tallinnassa ja toi takaisin. Jätimme tuon minun kopperon sinne parkkipaikalle odottamaan ja nousimme bussiin ensimmäisinä jo varttia ennen lähtöaikaa. Nimittäin keli oli mitä hankalin tuolla etelämpänä. Siispä lähdimme heti matkalle kun saimme pienet laukut kyytiin ja itse olimme istuinpaikat valinneet.

Ihmisiä tuli kyytiin matkan varrelta, mutta ei ketään tuttavia. Karlstadin jälkeen kaikki ilmoittautuneet istuivat kyydissä ja matka jatkui ilman muita pysähdyksiä, mutta lounas tauko oli suunniteltu Örebrohon. Siellä kävimme syömässä oikein maukkaan lounaan.

Minä varasin itselleni käsityön matkalle pitämään pelkoa ja jännitystä poissa. Se oli hyvä valinta ja niin istuin mennen tullen ilman mitään huolia neuloessani villasukkia. Ehdin meno matkalla neuloa yhdet naisten sukat ja paluu matkalla 2½ paria lasten sukkia. Sain kädet hyvin tuettua ja säilyin lähes ilman kipua, tosin taukoja oli pidettävä melko usein.

Laivalle päästyämme menimme suoraan hyttiin ja lepäsimme reilun tunnin ennenkuin valmistauduimme päivälliselle lähtöön. Meitä odotettiinkin siellä ja koko sakille oli varattu pöydät valmiiksi. Ruokaa oli paljon ja monenlaista herkkua kuten yleensä näillä laivaristeilyillä on tapana. Victorialla ei kylläkään juomat kuuluneet hintaan kuten näillä Suomi-Ruotsi risteilyillä.

Sain kuin sainkin tingittyä puolet omasta hinnastani takaisin eli sain vastikkeena lasten ruokakupongin, joka käytettiin sitten myöhemmin illalla hakemalla pikaruokalasta seuraavaksi päiväksi eväät.

Ruokailun jälkeen olimme niin väsyksissä, että päätimme lähteä lukemaan ja nukkumaan sen sijaan, että olisimme alkaneet nauttimaan latinorytmisistä ohjelmista. Se oli varmaan ihan hyvä päätös. Tosin ukkeli lähti etsimään laivalta telkkari ohjelmaa ja samalla kävi ne seuraavan aamun eväät ostamassa sillä vastikelapulla. Ei sitä ohjelmaa löytynyt, joten hän heräsi aikaisin aamusta katsomaan olympialaisia.

Aamulla olimme satamassa yhdeksän jälkeen hieman aikataulusta myöhässä, sillä merelläkin oli melkoinen myräkkä. Bussilla ajelimme kaupungin ympäri ja sitten ostoksille isoon ostariin. Kyllä Tallinna on muuttunut valtavasti näiden 21vuoden aikana. Silloin -89 kävimme siellä eka kerran. Edelleenkin muistelemme sitä matkaa ja meidän mielestä se on ollut kaikkein mielenkiintoisin ja antoisin.

Ostarissa kiertelimme ja katselimme vaan näyteikkunoita todeten hintojen nousseen tosi hurjasti vielä näiden viimeisten vuosienkin aikana edellisestä käynnistä, olikohan 2005. Ruokakauppaan mentiin sitten asioimaan. Ostimme melkoisen määrän leikkeleitä ja erilaisia makkaroita. Löysin sieltä myös sen neulelangan ja vauvalle potkupuvun. Lucakselle yritin löytää kivat sisätohvelit, mutta ei vaan sellaisia sattunut löytymään.

Ostimme illaksi minulle hyvät eväät, samoin kotimatkalle. Ukkeli kävi kyllä laivalla syömässä sekä illallisen että aamiaisen, mutta minun ei mielestäni kannattanut lähteä sinne itseään kiusaamaan. Tuli ostettua myös lonkeroa, jota täältä ei saa. Se on jääkylmänä vaikkapa hiihtoreissun päälle oikein hyvää, tai kesällä helteisenä päivänä.

Paluumatkalla kävimme katsomassa mitä laivalla tapahtuu. Näimme kun opetettiin latinotansseja, kuuntelimme kuubalaista musiikkia ja kiertelimme vain laivan ympäri ennenkuin kyllästyneenä lähdimme hyttiin lukemaan ja ukkeli katsomaan kisoja. Ei päästy edes tanssimaan, sillä ohjelma oli varmaankin katsottavaksi tarkoitettua. Tietenkin me tanssimme pari kappaletta, vaikka kukaan muu ei lavalle sitten tullutkaan. Ukkelia hieman nolotti meidän kahden tanssi ja suostuin sitten lähtemään pois suosiolla. Kyllä meikäläiselle täytyy olla suomalainen tai ainakin skandinaavien musiikkia tanssittavaksi.

Eilen aamulla tulimme satamaan kymmenen aikoihin ja pian olimme koko porukka bussissa ja kotimatkalla. Ihan kiva reissu se muuten oli, mutta se tanssimisen vähyys jäi kaivelemaan ja odottamaan toisenlaista risteilyä. Nythän olisi ilmaisia risteilyjä tarjolla, mutta tämä matka satamaan on melkoinen este.

Bussissa ihmiset laskivat miten edullisesti olivat ostaneet kaikenlaista. Me laskettiin eilen illalla sama juttu, mutta emme päässeet missään suhteessa voitolle kuten kanssa matkaajat. Meidän risteilyn kuluja kun ei saatu peitettyä halvan viinan tuonnilla. Jonkun aikaa on kyllä leikkeleitä leivälle ja makkaroita grillattavaksi tarvitsematta niitä kaupasta kantaa. Siitä vaan tulee mieleen, että ostanko yleensä noin paljon juuri makkaroita lihottamaan. Olisiko siinä se rasvavoitto matkasta sitten laskettavissa kalorioina. Lonkeroitahan ei täältä olisi löytänytkään, joten nekin menevät täysin miinukselle hinnalla millä hyvänsä.