Kotona jälleen

Eilen palasimme kylmään ja tyhjään kotiin iltapäivällä. Olin nuukuuksissani asentanut sähkölämmityksen tosi minimille, joten täällä oli vain +7.4 astetta. Laitoin heti sekä pannuun että hellaan ja vielä leivinuuniinkin tulen. Eikä lämmityksessä niin kovin monta tuntia mennyt kun alkoi olla lähellä normaalia. Nukkumaan mennessä yhdeksän aikoihin olikin jo ihan sopivan lämmintä.

Meillä oli ihan kiva reissu autohankaluuksista huolimatta. Ja autokin on nyt korjattu kun vika löytyi. Sähköjohtoja oli palanut ja näin syntyi oikosulkuja milloin minnekin. Nyt ei puuttuisi kuin jarrulevyn vaihto ennen katsastusta. 'Sen jälkeen olen kyllä valmis vaihtamaan sen uudempaan.

En käynyt vielä katselemassa yhtään autoa, sillä lauantaina niitä ei auki ollut. Enkä ollut myöskään hanakka lähtemään busseilla noille esikaupunkialueille kiertämään kun olen niin kokematon bussin käyttäjä. Eipähän päässyt ostokuume yllättämään.

Katselin kyllä netiltä vähän käytettyjä autoja ja niitähän löytyy varmaan lähes jokaista merkkiä. Janne poika varoitti kyllä menemästä minun yksin tekemään kauppoja. Hän haluaa olla asiantuntijana mukana, hi hi. 'Saa tietenkin lähteä, onhan minulla sitten ihminen, kenen niskaan voi nakata autohuolet ellei se pelaa mielestäni hyvin. Ei toki.

Oli meillä siis kivaa monella tavalla tällä minilomalla. Kävimme syömässä ravintolassa sekä lounaan päivittäin että myös illallisen yhtenä iltana. Kävelimme käsikynkkää pitkin katuja ihan vain saadaksemme raitista ilmaa. Muistelimme, olemmeko aikaisemmin kävelleetkään ja tulimme siihen tulokseen, ettei varmaan meidän hääpäivän jälkeen ja silloinkin vain kirkosta autolle.

Tapasimme myös erään ystävän pitkästä aikaa ja siinä vierähti useampi tunti keskustellessa asioita laidasta laitaan. Toisen ystävän luo olin jo lähdössä, mutta puhelimen ääni katkaisi sen lähdön ja tällä reissulla se sitten jäikin.

Kävinhän minä myös shoppailemassa vähän. Alus- ja päällyslakkaa kynsiin, huulipunan ja deosuihketta pullon. Oli vielä listalla lämmin pusero, mutta se nyt jäi tällä kertaa kun kaupat olivat silloin lounas aikaan suljettuja, enkä jaksanut jäädä odottelemaan niin pitkäksi aikaa.

Lauantaina lähdettiin sitten iltapäivällä ensin teatteriin. Oli oikein hupaisa; akka kateissa näytös. Sai nauraa ihan makeasti moneen kertaan. Sen jälkeen olimme karaoketansseissa. Koska oli vähän väkeä saimme laulaa melko monta laulua ja välillä ehdimme tanssia ihan riittävästi. Olimme ihan loppuun saakka, joten "kotona" oltiin vasta vähän yli puolen yön jälkeen.

Eilen olikin sitten ystävänpäivä ja ukkeli yllätti minut ihanalla aamiaisella. En vaan käsitä miten hän oli kyennytkin paistamaan munia ja pekonia niin hiljaa etten siihen herännyt. Kaikki oli katettuna pöytään valmiiksi kun hän huuteli; kulta, aamiainen on katettu ja ihan halausten ja suukkojen keralla sitten pöydän ääreen istahdin.

Vielä ehdimme levähtää aamiaisen jälkeen hetken ennenkuin pakkasimme ja siivosimme asunnon sellaiseen kuntoon, että sinne on kiva taas mennä seuraavan kerran. Otin pyykit mukaan täällä pestäväksi, sillä onhan minulla tätä aikaa. Ajelimme sitten Jannen luo ystävänpäiväisen voileipäkakun kanssa. Sekin oli tehty sydämen malliseksi. Hetken siinä saimme lastenlasten kanssa puuhailla ennenkuin lähdimme kotimatkalle kaikin puolin tyytyväisin mielin.

Ensi viikonloppuna onkin se Tallinnan risteily. Eli tämä elämä vaihtui kerralla menemiseksi ja tulemiseksi. Ja eka kertaa tuntui ihan kivalle ajaa kotijärvien välistä katsellen tänne kotimetsiin, sillä se kauhea ikävä on jo hellittämässä. Jokohan pian saadaan tuhkauurna hakea kotiin. 'Se voi olla vielä sellainen itkuisempi päivä tai ainakin hetki. Matkailu kyllä mieltä avartaa ja kolmessa viikossa suru hellittää melkoisesti. En olisi uskonut jos joku olisi sen sanonut kolme viikkoa sitten minulle vaikkapa kokemuksen rintaääntäkin käyttäen.