torstai 18. helmikuuta 2010

Huonosti nukuttu yö

Heräsin ensin Hermannin haukuntaan kolmen aikoihin yöllä. Hyppäsin sängystä ihmetellen miten hän on ulkona tähän aikaan ja katsoin ikkunasta ulos kunnes tajusin, ettei hän ole ulkona. Käväisin pissalla ja yritin nukahtaa uudelleen, mutta heräsin kun kuulin hänen raapivan ulko-oven takana. Sytytin lukulampun ja päätin lukea kirjaa. Silloin muistin Hermannin täyttäneen jo eilen 10v ja ajattelin hänen vaan tulleen katselemaan, eikös hänelle nyt enää synttärikakkua laitettukaan kuten tavallisesti. Eli eilen elin vasta edellistä päivää jostain syystä.

Luin siihen kunnes päivä valkeni ja ukkeli alkoi pyörähtelemään sängyssään siihen malliin, että on ylösnousun aika. Sammutin valon ja rypistin silmät kiinni ajatellen kaikkea kaunista, mitä Hermannin kanssa on nähty ja koettu yhdessä. Siihen nukahdin ja käteni alla ollut tyyny oli kuin hänen päänsä kun hän joskus makasi vieressäni.

Nousin myöhään ylös hiljaiseen mökkiin. Ukkeli oli laittamassa tuota auton kopperoa eli vaihtamassa siihen sitä jarrulevyä, joka enää puuttuisi katsastukseen viemisestä. Sieltä tulivat pettyneinä, sillä eivät he saaneet niitä osia irti, joten auto on jälleen vietävä verstaalle.

Minun sappeni pääsi kiehahtamaan ja käskin ajaa auton suorinta tietä vasta avatulle romuttamolle. Siitä todistuksesta saisi useammassa autoliikkeessä hyvän alennuksen ostaessa uuden miljöystävällisen auton. Eli useita tonneja enemmän kuin vaihdossa tai sitä myydessä, mutta kun se ei mene jakeluun kenellekään. Tehkööt kuten parhaaksi näkevät. Se tarjous loppuu tämän kuun viimeiseen päivään.

Minä väsytin itseni eilen lukemalla netistä autojen testauksia ja vertailuja sekä etsiessäni mieleisiä vähän käytettyjä autoja. Stressihormoonit saivat kyytiä ja koko yö meni sitten noiden painajaisten kanssa pyöriessä ja lukiessa. En ole siis tänään mikään oivallinen keskustelukumppani, rakkaasta ja ihanasta vaimosta puhumattakaan. Kroppaa kutittaa ja saan käyttää kaiken taitoni pitäessäni kynnet irti ihosta, sillä se vaan tekisi asian pahemmaksi.

Tänään siis olisi keksittävä keinot saada stressi hallintaan ja mikäs parempi hoito siihen olisi kuin lähteä hiihtämään vihdoin ja viimein, mutta vain sen verran että hiki tippuu pinnasta ja syke nousee pari kolme kertaa. Muutoin on vaarana stressin lisääminen eikä vähentäminen. Toinen keino olisi tietenkin jos omistaisin muutaman satatuhatta käteistä, niin tilaisin uusimman ja mieluisimman auton kyselemättä keneltäkään mitään. Ajelisin taksilla tarvittavat ajot siihen kun saisin auton hakea valmiiksi varustettuna liikkeestä työntäen käteisenä rahat tiskiin. No, tämä vaihtoehto ei ole minulle mahdollinen juuri nyt. En halunnut ottaa eläkesäästöäni kerralla verotuksen vuoksi, joten täytyy vaan tämä eka vaihtoehto hyväksyä ja olla kiitollinen siitä kuinka halvalla voi stressiä hoitaa, he he.

Ei kommentteja: