Vihdoinkin olen kotona kivan matkan jälkeen. Kaikki meni aivan kuin oli suunniteltukin. Onhan se metkaa tavata ystäviä lapsuuden ajalta, katsella vanhoja valokuvia ja muistella menneitä. Jokaisella on jotain muistissa ja välttämättä kaikki eivät muista samoja juttuja.Tästä matkasta on muistelemista vielä pitkäksi aikaa, vaikkakin unohdin ottaa kameran esille ikuistaakseni tilanteita kuten olin suunnitellut.

Pakkasherra on käynyt useana yönä ja vienyt suurimman osan kukkasista mennessään. Vain asterit ja rakkausyrtti ovat jaksaneet kestää sen iskut. Enkelipasuunat ovat tallella kukkakomerossa odottamassa ensi kevättä.

Tänään on kiireinen päivä. Lähdemme muuttamaan keskimmäisen tyttären tavaroita uuteen asuntoon ja samalla juhlimme hänen 30v synttäreitä. Kai mennään jonnekin ravintolaan syömään muuton välissä tai illalla.

Olen kerännyt kaikenlaista tarpeellista mukaan pesurätistä lakanoihin. Hän saa lainata näitä meidän tavaroita kunnes milloin ostaa uusia itselleen. Eihän tämä asunto ole kuin väliaikainen, sillä hän aikoo ostaa asunnon heti kun mielenkiintoinen kohde löytyy.

Odottelen ukkelia kaveriksi purkamaan ensin minun tuomat tavarat autosta pois. Sain valtavan määrän vanhoja vaatteita ja kaikenlaista muutakin mukavaa naapuriin ommeltavaksi vietävää materiaalia. Oli hyvä, että hamsterilla oli suuri auto reissulla, ei muuten noin suuri määrä tavaraa olisi tähän osoitteeseen saapunut.

Muuten kävin vaakalla vähän aralla mielellä herkuteltuani monenlaisilla joutavilla koko matkan ajan. Vaaka näytti grammalleen saman lukeman kuin lähtiessäni, joten taas meni hukkaan hyvä pelko.