sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Juhlat on ohi!


Oli tosi kiva juhla. Ruokaa oli reilusti ja kyllä siitä pöydästä ihan kaunis tuli. Onneksi minulla oli riittävästi aikaa ja ehdin järjestää juhlasalin ja ruokapöydän valmiiksi ennenkuin tytär pääsi hommiltaan tulemaan sinne. On se mahtavaa nähdä kuinka lapset ovat upeita ja heidän kaverinsa muistavat meitä tosi lämmöllä. En ole vuosiin saanut niin paljon halauksin kuin eilen, joten nyt saan elää tällä lämmöllä seuraavaan suureen juhlaan.

Huomasin kuitenkin, etten ottanut valokuvaa kun pöytä oli valmiiksi katettu vaan jo hieman ennakkoon varmuuden vuoksi. Sain mieleiseni liinan vanhoista verhoista ja lakanasta. Se oli vähän erikoinen ja alan ammattilaisilta tuli paljon hyvää palautetta. Meny oli myös ihan sopiva. Löytyi jokaiselle jotakin mieluista herkkua.

Nyt olen väsynyt, mutta todella onnellinen ja kiitollinen elämästä, lapsistani ja myös heidän ihanista ystävistään. Tunnen olevani upporikas. Tapasin myös omia ystäviäni ja heidän mielestään olen enää vain osa sitä vanhaa Eilaa kun painoa on mennyt heidän mielestään aivan kauheasti pois. Ehkäpä itse vähättelen liikaa.

Ei kommentteja: