Karpaloita!!!

Mikä ihana päivä!!! Vihdoinkin pääsin metsään nauttimaan tästä syksyn ihanuudesta. Oli oikein kaunis ja aurinkoinen päivä, tosin kylmää pitkälle iltapäivään ennenkuin alkoi lämpenemään muutaman asteen sadetta odotellessa.

Pääsin himojani tyydyttämään karpalosuolle. Minulla on vakio paikka ollut jo vuosia aivan tässä lähellä. Yhtenä syksynä ja vasta joulukuulla poimin siltä suolta 21 litraa karpaloita, joka on oma ennätykseni ja varmaan sellaisena säilyykin kunnes jotain uutta ilmestyy kuvioihin.

Eka reissulla minulla oli vain 1½ litran kannu, joka täyttyi melko nopeasti. Tarkoitukseni kun oli käydä tarkistamassa tilanne ja arvioida sadon suuruus. En tietenkään päässyt kuin metrin kerrallaan kun oli ihan pakko kumartua poimimaan.

Suomessa näin kaupassa karpaloita myynnissä ja hinta oli todellakin hintava eli lähes 14 euroa. En kyllä tarkistanut, oliko se litra vai kilo hinta. Mutta joka tapauksessa arvokkaita marjoja ovat. Ei ihme jos täällä on tarjottu 40-50kr kolmen decilitran rasiasta. En kyllä aivan herkästi ole ollut enkä tulekaan myymään, sillä karpalot ovat lääkettä.

Niin, karpalot ovat ikivanha lääke monenlaiseen vaivaan. Kaikkiin virtsaamisongelmiin erikoisesti, jalkojen turvotukseen,munuaisvaivoihin, mutta myös aikoinaan hoidettiin miesten erektio ongelmia karpalokiisseliä tarjoamalla kerman kanssa. Naiset vuorostaan ovat voidelleet karpaloilla emätintä estääkseen raskaaksi tuloa jossain päin Suomea. Tuloksista en tiedä, paitsi munuaisvaivojen kohdalta.

En tiedä, onko kauniimpaa asetelmaa olemassa kuin karpalomätäs keskellä aavaa suota. Harmi kun nytkään ei ollut kamera mukana, sillä parista mättäästä olisi saanut ikimuistoisen kuvan herättämään toistenkin marjastushimoa.

Melkein kolme viikkoa meni ilman kuntoilua, joten oli jo viimeinkin aika venytellä noita lyhyeksi kutistuneita reisilihaksia. En sitten ole varma, miten päin aamulla on noustava vai pääsenkö ollenkaan ylös sängystä. Onneksi siihen hetkeen on vielä monta tuntia ja ehdin venytellä lihaksia toiseen suuntaan monella tavalla ennen nukahtamista.

Muuten siihen nukahtamiseen varmaankin liittyy sitten monet kysymykset tämän päivän ostoksistakin. Nimittäin kävin ostamassa uuden mikroaaltouunin ja samalla tuli ostettua muutakin. Eilen vein tyttärelle hänen aikoinaan kouluaikana ostamansa kunnollisen kokin veitsen. Se veitsi on todella hyvä ja minäkin opin jo käyttämään kuten tuleekin. Tuli siis ikävä ja ihmettelin, miten nyt saan leikattua ja hakattua kaiken mitä tarvitsen. En kylläkään samanlaista veitseä raskinut edes ajatella, eikä niitä ollut edes myynnissä onneksi. Mutta maksoin itseni kipeäksi tästä ilosta.

Eikä se vielä siinä. Ihmettelin myyjälle, miksi yleiskoneeni ei toimi kuten tulisi omenasosetta valmistaessa. Siihen löytyi syy ja ostin uuden osan, joka maksoi maltaita. Veitsisatsin ostokset ja suuren sekä kalliimman mikroaaltouunin ostoksen kyllä ukkelikin hyväksyi, sillä nyt siihen sopii nämä meidän valtavan suuret lautasetkin, mutta tämä viimeinen villitys tuntui hänen mielestään turhalta, sillä kompostihan siitä ylimääräisestä soseesta pitäisi joka tapauksessa ja omenoita on tarjolla ilmaiseksi mielin määrin. No, minä vaan en halua turhaa työtä tehdä niin paljon ja ostetaanhan muihinkin koneisiin silloin tällöin uusia osia, miksi ei siis jo 30 vuotiaaseen koneeseen, joka muutoin toimii moitteettomasti.

Kerralla loppui siis viimeinenkin ylimääräinen valuutta tililtäni sen Suomen reissun päälle. No, rahaa menee ja sitä tulee. Oikeastaan nautin siitä, etten tarvitse lähteä kylille vähään aikaan ihan sillä verukkeella kun tili on täysin tyhjä, hi hi. Napostelen vaikkapa jäätyneitä karpaloita muistellessani lapsuuden ystäviä, sillä jo tämä omaisuus on miljardien arvoinen, jolloin nämä taskurahat ovat kuin hiekka savannilla.