Vanhuusko tulee

Istun ja ihmettelen levähtäessäni kesken siivouksen tähän koneelle. Onko tällainen sitkeys tai kankeus vai miksi sitä sanoisi kun ei oikein mikään maistu eikä ole tekemisen iloa kuten yleensä vanhenemisen oireita? Koko aamun olen vetkuttanut ja vetkuttanut aloittamista, kun viimein sain hommat alulle, tuntuu kuin jäsenissä olisi oikein jäykkää purukumia tai jotain ihmeen estonestettä. Imuroiminenkin tuntui kovin raskaalle.

Ihmettelen myös tuota postien määrää blogin lopettamiseen liittyen. Ei saisi lopettaa näin hauskaa lukemista. Joku kertoi blogini lukemisen olevan päivän kohokohta. Kyllähän se tietenkin lämmittää, tosin en vaan jaksa käsittää mikä tässä jatkuvassa valittamisessa ja joutavan pyörittämisessä on jollekin kohokohta. Selitä ihmeessä tarkemmin! Antoihan tämä vielä hieman jatkoaikaa, mutta toisaalta tuntuu yhä vaikeammalta kirjoittaa mitään aitoa ja uutta, tai mitään ihmeellistä. Kun tuntuu siltä kuin olisin jo kaiken sanonut ja kirjoittanut aikaa sitten ja nyt vain toistelen niitä samoja sanoja päivästä toiseen.

Ihmettelen myös kuinka ukkeli innostui ihan itsestään auttamaan siivouksessa, vaikka eilen sanoin kyllä nopsaan siivoavani ihan itsekin, jolloin hän saisi tehdä autoremonttia ihan rauhassa. Kai hän näki kuinka vaikeaa minun hommiin alkaminen oli. Hän varmaan säälii myös kun kampuroin tuon kipeän jalan kanssa. Tekee melkein mieli ottaa kyynärsauva kaveriksi helpottamaan kävelyä.

Ihmettelen miten ihmeessä siedän katsella toisten tanssivan kun itse on pysyttävä seinäkukkasena lauantain tansseissa. Ei tällä jalalla tanssita ellei ihmeitä tapahdu. Olen kyllä sanonut haluavani tanssia kaksi tangoa, vaikka sitten tähtiä lentelisi ja vaikka yhdellä jalalla tanssisin. Otin jo laukkuun puudutussuihkeen.

Ihmettelen myös omaa mielikuvitustani. Sillä olen jo keksinyt kenkämallin, jolla voisin kävellä ilman kipua. Tosin sellaista kenkää tuskin edes entisajan suutari olisi saanut tehtyä. Ukki kyllä oli suutari ja oli tehnyt yhden jos toisenlaisia kenkiä elämänsä aikana. Olisipa keneltä kysyä. Kengässä siis pitäisi olla tyhjä aukko päkiän ja varpaiden kohdalla, jolloin se osa saisi vain roikkua tyhjän päällä.

Ihmettelen edelleen, voiko se olla ihan totta, että aurinko paistaa jokaisena maaliskuun päivänä vuonna 2010. En muista koskaan näin olleen. Viime vuonna tähän aikaan satoi kolme päivää peräkkäin vettä ukkelin päiväkirjan mukaan. Tosin vielä pääsi hiihtelemään silloinkin.

Ei tämä elämä ihmettelemällä parane, joten kai tässä on jatkettava siivous loppuun vaikka sitten välillä ihmetellen puhdasta jälkeä ja raikasta tuoksua. Se kyllä ilahduttaa ja mieltä keventää, jos vain siihen saakka tämän urakkani saan ihmettelemättä tehtyä.