GBP leikkaukseen liittyvästä paljon kyselyjä tänään

Kiitos monista monista sähköposteista tänään. On tosi kivaa saada palautetta silloin tällöin ja arvasinkin, ettei monikaan lukija enää löytänyt osoitettani ellei ollut säästänyt. Paljon sisältyi kysymyksiä näihin posteihin ja yritän vastailla niihin kaikkiin ihan tässä blogissa, sillä en jaksa kaikille vastata yksityisesti tällä kertaa kun näitä on tosi paljon.

Ekaksi ylipainohistoriastani? Kiloja alkoi kertymään kohta kaksikymppiä ylitettyäni. Kaikilta 3 lapselta jäi melkoinen määrä kiloja, joita en koskaan onnistunut nujertamaan heti tuoreeltaan. Sata kiloa ylitin lähes 20v sitten ja kiivas taistelu kesti vuodesta toiseen, mutta en onnistunut alittamaan sadan kilon rajaa koskaan. Varmaankin olen laihduttanut elämäni aikana satoja kiloja, mutta ei mitään pysyvää tulosta.

Toiseksi miten pääsin vihdoinkin leikkaukseen? Kun kaikkea oli kokeiltu vuosia täälläkin niin vihdoin dietistikin oli sitä mieltä, ettei tässä ole vaihtoehtoja enää kun sairaudet alkoivat painaa päälle diabeteksesta alkaen sydänvaivoihin ja entisestään aivan nuoresta saakka on selkävaivat olleet suurena riesana ja elämisen hankaloittajana. Juuri vähää aiemmin oli myös BM
I rajaa laskettu 35:een.

Pelkäsinkö leikkausta? Ehkä ajoittain pelkäsin myös, mutta tosiasiahan oli myös se, että varmin tapa kuolla ennen aikaisesti oli jäädä leikkaamatta. Sain oikein hyvää infoa käydessäni valmistautumiskursseilla ja lukiessani paljon blogeja kuin myös faktoja netiltä.

Millaisia arpia näkyy nyt? Ei oikeastaan minkäänlaisia, sillä leikkaushan tehtiin tähystysaukoista ja nehän umpeutuvat hyvin. Oikein tarkoin katsottuna näkyy ehkä pienen pieniä tummahkoja kohtia muistaakseni viisi tai kuusi. Niistä ei minulle ole ollut mitään haittaa.

Kuinka paljon voin syödä nykyisin. Aamulla riittää yksi voileipä päällisineen ja puoli mukia kahvia tai teetä tai maitoa tai jos syön puuroa niin ½ annosta. Samoin lounas ja päivällinen ovat noin puolet normaalista annoksesta eli ihan hyvin ostamani lasten annos riittää ravintolassa. Välipaloista on kyllä huolehdittava myös. Kalorimäärä päivittäin vaihtelee 1250-1800välillä.

Mikä on vaikeaa ruokailuissa? Vaikeinta on pitää riittävän hyvä proteinitaso päivittäin eli valitsen pois perunaa ja muita hiilihydraatteja lihan ja kalan jms tieltä, koska molempia ei mahdu. Makeiden syönti ei onnistu muutoin kuin ruokailun yhteydessä ilman dumpingia, samoin oikein rasvainen juttu on vähän vaikeaa, mutta toki maistelen silloin tällöin jäätelöstä alkaen kaikkea hyvääkin. On varottava tai mieluummin unohdettava ruokajuoma pois ja juotava sitten hetken kuluttua ruokailusta.

Miten alkoholijuomat vaikuttavat? Yllättävästi lienee paras sana. Pienestä määrästä humaltuu nopeasti. Punaviini ei minulle sovi oikein hyvin, sillä siitä saattaa tulla nopea ripuli kovien vatsanväänteiden keralla ja liian kiire vessaan. Ei kylläkään aina, kai se riippuu onko miten paljon pöperöä suolessa, joka hillitsee viinin kulkua. Juustojen kanssa menee punaviini oikein hyvin sen muutaman lasillisen verran. Väkevistä en tiedä kun en ole käyttänyt vuosiin väkeviä. Oluen hiilihappo totuttelutti melko kauan, mutta pieniä määriä voin juoda kun vaan röyhtelen hyvin. Sáma muuten muidenkin hiilihappoisten juomien kanssa.

Montako numeroa pienemmät vaatteet on nyt vuoden jälkeen? Vuosi sitten minulla oli vaatteissa 52/54 tai XXXL yleisin koko. Nyt käy useimmiten XL ja housuissa jopa 44, mutta yläkroppa on isompi ja tarvitsen 46/48 tai joskus vielä XXL riippuen tietenkin mallista. Useimmat samaan aikaa leikatut ovat laihtuneet huomattavasti enemmän, joten kuulun siihen vähemmistöön, jolla paino ei laske niin kauhean paljon.

Miten selviydyn ruuanlaistosta yksin ollessa? Lukekaa näitä blogejani taaksepäin niin sieltä löytyy kyllä yhden jos toisenkin pöperön ohjeita, siis sellaisia oikein helppoja. Tärkeintä on se, että pakasteessa on useampaa sorttia mieluisia pakastevihanneksia,kanafilettä, kalaa sekä äyriäisiä, tietenkin lihaa myös mieluiten jo puolivalmiina. Niistä saa nopeasti ravintoarvoiltaan hyvää ruokaa. Kannattaa katsoa että vihanneksissa on esim. pinaattia, papuja ja parsaa paljon mukana.

Kärsinkö puutostilasta vitamiinien tai raudan ja B-12 takia? En ainakaan verikokeiden perusteella. Keväällä lähti kyllä paljon hiuksia parin kuukauden ajan, mutta on nyt tasoittunut ja kampaajani mukaan on uutta pientä alkua kasvamassa, joten eiköhän sekin normalisoidu vähitellen. Joudun kyllä ottamaan sekä rautaa että B-12 elämäni loppuun kuten yleensä kaikki GBP leikatut. Kuten vissiin eilen kirjoitin, otan myös Activelliä kaksi kertaa viikossa ylimääräisen annoksen ettei vaihdevuosivaivat vaivaa verenvuotoineen.

Tässä tällä kertaa nämä tärkeimmät kysymykset. Jatkan seuraavalla kerralla noita muita. Lähettäkää edelleenkin postia, se tuntuu kivalta ja tietää tekevänsä ihan tärkeää hommaa, josta jollekin voi olla myös hyötyä. Oli mukana myös tosi mielenkiintoisia juttuja monelta elämän alueelta ja kuten eräs kirjoitti, voihan tässä samassa yhteydessä varmaankin puhua melkein mistä asiasta vain jos löytyy jokukin asiasta kiinnostunut. Juuri niin. Monet mainitsivat myös siitä, ettei uskalla kommentoida suoraan blogissa ihan jostain pienestä syystä ja se on kyllä ymmärrettävää. Siinä saa joskus melkoisen ryöpyn joutavaa niskaansa. Ja mehän olemme melko arkoja kaikelle ylimääräiselle, kuten eräs lukijani kertoi.

Varmuuden vuoksi kerron tässä, että käytän teidän sähköpostejanne omien ajatusten ja kirjoituksen pohjana silloin tällöin ja tulette varmaan itsenne tunnistamaan siitä. Tuskin kukaan muu sinua siitä tunnistaa, mutta jos haluat ehdottomasti pitää postisi salattuna niin kirjoita siitä isoilla kirjaimilla sähköpostiin maininta, jolloin poistan kirjeen luettuani sen enempää sitä kommentoimatta tai aiheinakaan.

eila_nilivaara@hotmail.com