Elämä on nautintoja täynnä

On jälleen päivä, jota en antaisi pois mistään hinnasta, vaikka aamuyön valvoinkin yhdestä alkaen. Olin uimahallilla jo hyvissä ajoin ja ehdin tehdä kaikki toivomani osiot ennenkuin halli suljettiin meiltä vanhoilta. Olin jo toisen kerran ohjatussa vesivoimistelussakin ja se on tosi kivaa. Sitä on tarjolla vain silloin kun eräs määrätty henkilö on työvuorossa eli ei joka tiistai. Aikoinaan olen kyllä saanut oikein hyvät neuvot selkäklinikalta ja niiden kanssa pärjään kyllä yksinkin, mutta on toki kivempaa mennä joukon mukana ja musiikin tahtiin.

Saatuani hiukset kuivaksi ja vaatteet päälle menin pistäytymään kirjastossa. Koska asun kunnassa, jossa asuu prosentuaalisesti vähiten suomalaisia paikallisväestöön nähden niin tietenkään meillä ei ole suurta valikoimaa suomalaisesta kirjallisuudesta tai paremmin sanottuna suomenkielisestä kirjallisuudesta. Yritän pitää itseni jollain tavalla ajan tasalla mitä suomalaisessa kirjallisuudessa tapahtuu ja tilaan haluamani kaukolainana milloin mistäkin.

Näin siis tänäänkin menin hakemaan kassillista kirjoja meille molemmille. Sain nyt Imatra sarjasta eka kirjan ja mielenkiinnolla odotan pääseväni kirjan kimppuun. Tosin kansikuva näytti kovin tutulta. Jään kuitenkin aina suustani kiinni erään kirjaston työntekijän kanssa ja meillä riittäisi juttua vaikka koko päiväksi. Hän tuntee hyvin taiteilija Taalon sukuineen ihan lapsuudesta saakka ja suhde elää edelleen. Näin pysyn näissäkin asioissa mukana.

Kirjastosta kiirehdin aamiaiselle, sillä nälkä kurni vatsassa syötyäni kotoa lähtiessä vain banaanin ja lasillisen vettä. Torian ravintolassa on lähes aina riisipuuroa aamiaiselle kaiken muun pöperön lisäksi. Niin minäkin otin voisilmän kanssa puuroa, paistetun munan, kaksi siivua kinkkua, tomaattia ja kurkkua sekä ½ lasillista appelsiinituoremehua. Olipa kylläinen olo, tosin ilman dumpingia lähteä ostoksille.

Ehdin vielä ostosten jälkeen käymään myös solariumissa vartin lötköttelemässä ennenkuin pääsin viemään karaokesovittimen laatikon ja hakemaan rahat siitä viimeisestä yrityksestä. Eli olemme täysin ilman soitinta nyt kunnes jostain löydetään se meille sopiva. Muuten solariumissa oli uudet putket, joten vartti oli ihan sopivimmilleen vaikka minulla vielä vähän on kesäistä väriä saatuani vielä syyskuussa aimo annoksen lisäväriä järvellä soudellessa.

Samalla ovenavauksella käväisin ostamassa myös uuden huulipunan pimeää vuodenaikaa varten ja entinenhän on jo ihan lopussa. Sitä on tosi vaikeaa valita kun ei saa vetäistä omaan huuleen. Olisi sellaiset pienet tikut joilla raapaista siitä testipunasta ja vetää sitten vaikka sormella huuleensa, mutta ei ole sellaista käytäntöä. Sellainen oli muuten aikoinaan Oriflamella, mutta käytettiin lastaa ja ihan pensseliä, jotka pestiin sitten käytön jälkeen.

Vielä pistäydyin lopuksi loppiksella eli kirpputorilla kysymässä jos ottaisivat noita vaatteita myyntiin, sillä katselin kaupan hyllyt läpi eikä siellä isojen tyttöjen vaatteita näkynyt. Oikein mielellään ottavat ja myyntitulo menee puoliksi heidän kanssaan, tosin itse saan hinnoitella halutessani eka kerran. Eli nyt on kaksi vaihtoehtoa; joko lahjoittaa tai yrittää myydä.

Siellä käydessä kyllä tarttui mukaan neljä keittiön tuolia ja sain ne sopimaan vielä autoonkin. Kyllä se mies katsoi ihmeissään kun hän tuli avaamaan minulle ovea ja nähdessään millaiseen kopperoon meinasin neljä tuolia saada sopimaan. Hän puisteli päätään ja tuhisi; dessa kvinnor...
En tietenkään malttanut olla hiljaa vaan kävin kuiskaamassa miehelle saatuani tuolit autoon; dessa kvinnor har lärt sig att packa. Nimittäin olisin saanut rahat takaisin ellei ne olisi sopineet autoon. Kyllä hänen oli pakko tulla katsomaan se ihme ja sen jälkeen nauru raikui.

Nyt siis istun tässä koneella ja päivä on vasta puolessa. On liian kylmää lähteä poimimaan karpaloita tuollaisen reissun jälkeen. Eilen kävin siis yli litran. Ja pannukin pitää lämmittää ellen meinaa paleltua, sillä kyljen lämmittäjä ei tule ainakaan ennen huomista. Nautin tästä ajasta kuin lomasta konsanaan. Mutta leipoahan voi lomallakin, eikö vain. .Niin ellei tuo lukeminen vie kaiken muun unholan mereen.