Suolen tukkeumako

Jouduin tilanteeseen, ettei naurattanut elämä ollenkaan. Lauantaina söin sitä mahdottoman hyvää hirvenkylki-kielikeittoa ja sen kanssa ruisleipää. Aivan siis mielettömän hyvä yhdistelmä ja nykyään harvinaisempi. Siispä kun vatsa tuli kovasti kipeäksi heti ruokailun jälkeen olin varma siitä, että olin syönyt liikaa ja varmaan liian nopeasti.

Menin pitkälleni annettujen ohjeiden mukaan, mutta ei se auttanut. Eikä mitään dumpingia tullut, joka on oire liiasta kiireestä yleensä. Kävin saunassa ja yritin unohtaa kivun, mutta iltaa kohti se vaan lisääntyi. Ennen nukkumaan menoa kipu oli jo niin kova, ettei pitkällään olosta mitään tullut. Niinpä soitin tiedusteluun.

Sain käskyn lähteä heti akuutille, siis päivystykseen sairaalaan. Sinne meni faxi, että ehtivät hakea paperit esille. Otettiin kokeita ja pääsin lääkärin tutkittavaksi melko nopeasti. Ei sieltä mitään vakavampaa löytynyt, mutta lääkäri tutkiessaan totesi jonkun tukkeuman voivan olla suolessa ja jos siihen lisäksi ihan tavallinen vatsatauti, jota on liikkeellä näin keväisin. Sain kipulääkityksen ja lähdin kotimatkalle. Jo siellä vastaanotolla aloin voida pahoin ja oksensinkin siellä kertaalleen.

Kotiin tultua yöllä kahden aikoihin olo oli hieman helpompi ja kävin nukkumaan. Heräsin kohta pahoinvointiin ja sitten menikin pari tuntia ylä- ja alakerran väliä rampatessa. Kun kaikki oli tullut ylös olo helpottui ja pääsin viiden jälkeen nukkumaan. Siihen se vaiva katosi, olipa se sitten mikä hyvänsä. Enkä tarvinnut lähteä uudelleen sairaalaan kuten lääkäri käski, ellei kipu aamuun mennessä hellitä.

Kyllähän tuollainen säikäytti pahasti. Näin kauhukuvia silmien edessä kuinka vatsan joutuu avaamaan ja mitä kaikkea sieltä löytyykään. Ehkäpä juuri siinä löytyikin se oikea syy siihen tukkeumaan. Söin nimittäin perjantaina melkoisen tönkin kuivalihaa. Ehkä se oli ennätykseni koskaan. Olisiko siitä tullut ongelmajätettä imiessään veden suolesta itseensä. Ainakin varovaisemmaksi sen kanssa yritän jatkossa tulla.

Tulihan tässä nyt uusi kokemuskin GBP leikkauksen jälkeen. Nimittäin en ole aiemmin yrjönnyt vielä kertaakaan ja sitä olen pelännyt suorastaan luettuani kauhukertomuksia toisten kokemuksesta. Ei siinä mitään hankaluutta ollut, ei edes sitä sapen katkeraa makua kuten ennen leikkausta. Voisinpa sanoa sen olleen jopa myönteinen kokemus. Kai se johtuu vuorostaan siitä suuresta helpotuksesta mikä seurasi kivun hellittäessä.