keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Silakka on hyvää ruokaa, mutta rintsikoiden osto vaikeaa

Tein silakoista ruokaa tänään ja se oli tosi maukasta. En voi siis olla siitä kirjoittamatta sinullekin. Uunivuokaan puhdistettuja silakoita, joihin ripotellaan vähän suolaa. Päälle reilusti sipulia. Kansi ranskan kermasta, minä laitoin 15%. Siihen mausteita oman mielen mukaan ja lopuksi vielä tilliä reilusti. Sekin minulla oli kuivatettua. Ja uuniin 200 asteelle noin 40 min. Ah miten hyvää kasviksien ja salaatin kanssa. Perunoita sai ukkeli syödä lisäksi ja nautti ihan kuten minäkin eli söi silakat ruotoineen. Niissä on sitä seleeniä, jota muutoin hyvin vähän meidän ruuassa on ja on hyvin tarpeellinen rakennusaine kropalle.

On vähän vaikeaa uskoa ensi viikolla olevaan juhannusjuhlaan. On tosi kylmää ja koleaa, vain 12 astetta on lämmintä ja aurinko on pilviverhon takana tiukasti. Sain kuitenkin pyykit kuivaksi.

Istuin aikani etsien rintsikoita. Sillä entiset ovat liian suuria ympärysmitaltaan ja vaikka niitä olen kursinut kokoon, eivät ne enää istu mitenkään. Yhdet ainoat löysin Klingelin postimyyntikatalogista. Niissäkään ei löytynyt enää mieleistäni väriä, joten saan tyytyä suklaan ruskeisiin. Ei ole helppoa löytää tähän vaiheeseen rintsikoita. Yhdet urheilurintsikat ostin kuukausi sitten, mutta niitä on tosi hankala pukea itse päälle. Eivätkä ne mielestäni täytä urheilurintsikoiden vaatimuksia lainkaan.

On se merkillistä, että me suuret tytöt ja etenkin suuririntaisesti varustetut tarvittaisiin todellakin niitä tukevia malleja niin ei niitä meidän kokoisille ole edes valmistettu tai sitten niitä vaan ei tuoda tähän maahan myyntiin. Juuri mehän tarvitsemme kuntoilla ja liikkua, eikä se niin helskutin mukavaa ole kun tissi hyppää liivistä ulos ja jää kainalon alle roikkumaan jossain väärässä tilanteessa.

Entäs nuo olkapää parat. Kyllä ne on saaneet kantaa melkoiset taakat vuosikymmenien ajan. Ei ihme, jos ihan montulle on mennyt. Kai siihen luuhunkin on jo kolo kasvanut. On ne irrotettavat olkainpehmikkeet kyllä oikein hyvät, mutta en minäkään ole raskinut ostaa kuin yhdet ja niitä sitten pidänkin pyhäliiveissä nuukuuttani.

Juuri tällaisena päivänä haaveilen uusista tisseistä ja kuppikoko A tai mieluummin ei ollenkaan mitään rinksuttimia enää. Mutta uskallanko sellaista leikkausta ihan tosissani ajatella onkin jo toinen juttu. On kohta välipalan aika.

Ei kommentteja: