Rintsikoista ja muustakin

Eräs ystävistäni muistutti rentoutuksesta, jota olen laiminlyönyt jo pitemmän aikaa. Niinpä istahdin mielituoliini ja tein lomamatkan etelään rentouttaen kaikki lihakset vähitellen. Se koko matka kesti vain 20 min, mutta se tuntui kokonaiselta viikolta sisällöltään. Olin Rhodoksella tai Kreetalla lämpöisen meren äärellä aivan yksin korkealla kalliolla ja nautin auringosta ihan nakuna. Ai ai, kuinka se lämmittikään mieltäni.

Siitä tulikin niin ihana olo ja ajatusten ryöppy oli kadonnut täysin taivaan tuuliin. Joten siivosin mökin mieleisekseni tekemättä mitään suursiivousta. Käväisin lenkillä etsimässä korvasieniä kylläkin löytämättä ainoatakaan. Ihailin kukkasia pihalla. Kuuntelin myös puron lorinaa ja kuuntelin lintujen konserttia. Sisälle tultuani oli pyykkikonekin valmiiksi pessyt vaatteet ja vein ne hyvällä kuivumisen toiveella ulos.

Laitoin puuhellan levyt kuntoon pitkästä aikaa, sehän on kerran kuukaudessa tehtävä halusinpa tai en. Se levyhän on valurautaa ja meille sattui varmaan sellainen maanantai kappale, joka ei ole tasainen vaan säröinen ja karhea enimmäkseen. Sitä pitäisi läskillä hangata, mutta sitä suolatonta on niin harvoin, joten ostan yleensä sellaista ugnsvärta, jota sitten puhdistaessa käytän ja tulee ihan hyvä pinta ja kestää jonkin aikaa ennenkuin ruostetta alkaa levyissä kehittymään.

Joka kerta tätä hommaa tehdessäni ajattelen, muistavatko jälkeen jäävät ihmiset tehdä sen homman lähtiessään esim. pitemmälle lomalle. Tai jättävät talviteloilleen, jolloin olisi syytä rasvata koko hellan pinta kunnolla. Kaikkea sitä miettii, ihan kuin sillä olisi jotain merkitystä tässä elämässä eläessäni. Eihän se enää ole minulta poissa jos joku toinen antaa hellan ruostua täysin käyttökelvottomaksi. Ehkäpä vielä kuolemani jälkeenkin tulen pitämään huolta juuri tuosta hellan levystä, hi hi.

Vaatekaappi sai kunnon siivouksen. On järkevintä tehdä se silloin kun ukkeli ei ole paikalla. Saan silloin ihan vapaasti pistää säkkiin hänenkin vanhoja vaatteita nimittäin. Minusta oli tosi kiva, ettei enää löydy kovin montakaan vaatekappaletta rintsikoita lukuunottamatta vuosien takaa. Päätin jo kauan sitten, että kaksi vuotta saa olla rajana käytetyn ja käyttämättömän välillä. Eli ellen kahteen vuoteen ole jotain vaatetta tarvinnut niin tuskin sitä enää tarvitsen. Nykyisin kun hautajaisiinkin ei välit ole kovin suuret.

En muista olenko teitä lukijoita väsyttänyt aikaisemmin kertomalla juuri rintsikoistani tai rinnoistani. Teen sen nyt kuitenkin. Olin varmaan 11v kun olisin halunnut hyvät rintsikat peittämään sitä kasvua, joka mielestäni oli aivan kauheaa. Häpesin aivan valtavasti, vaikka katsellessani nyt niitä vanhoja valokuvia siltä ajalta, olen ihan kaunis tyttö rintoineen päivineen. Tein itsestäni toisella tavalla jätkän mallisen ja käyttäydyin kuin jätkä peittääkseni naisellisuuttani.

Vuodet kuluivat, rinnat kasvoivat entisestään joka kilon myötä. Olihan niistä iloakin tietenkin ajoittain. Harmillista oli kuitenkin se, että vaikka olin hyvä meijeri tuottoisesti, niin selkäkipujen myötä se tuotanto loppui aivan liian lyhyeen joka imetyksen yhteydessä. Vain 3 kk imetin tytärtäni ja loppuja vain joitakin viikkoja. ¨Rinnat jäivät kuitenkin sillensä ennalleen.

Se oli raskasta aikaa ja on edelleenkin. Olkapäät ovat lähes aina kipeät. Rintsikoita en nuorena rohjennut edes etsiä riittävän suurista numeroista. Nyt jo osaten sen taidon ei tahdo löytyä aina juuri sopivaa edes erikoisliikkeistä. Siispä minusta on tullut ihan höpö. Ostan kauhean mielelläni lahjoina ystävilleni rintsikoita!!!!

Näin tein myös tyttärieni suhteen aikoinaan ja paras joululahja mielestäni oli ostaa heille kauneimpia alusasuja. Kunnes he sanoivat, etten ymmärrä kyllä yhtään mitään muodista tai muuten mikä kannattaa ja ei. Toteutin siis aivan omia ajatuksiani kuinka ihanaa olis kun on pienet rinnat ja saa ostaa mitä haluttaa tai löytää, etenkin halvalla.

Sillä tämä raskasrintaisuus on kallista puuhaa. En ole koskaan voinut ostaa kauniita ja etenkään tyydyttäviä rintsikoita halvalla. Kymmenkertainen hinta pienitississiin verrattuna tietenkin on se normaalihinta. Se ei mielestäni ole kohtuutta ollenkaan, sillä kangas tuskin maksaa niin paljon enemmän, eikä sen sauman ompelukaan ole kuin mini prosentti. ´Vai olisiko niin, että koko maailman rasvapitoisuus keskittyykin jo naisten kasvaviin rintoihin ja valmistaudutaan kymmenkertaisiin hintoihin jo sen vuoksi.Tämä tuntuu aivan hullulta ajatukselta.