Pikkumies eli Lucas halusi tulla mummin luo ja alkoi kovasti itkemään kun ukki teki sieltä lähtöä. Niinpä ohjelmiin tehtiin muutoksia ja nyt on pieni mies matkalla tänne. Aivan kuin olisin aavistanut tällaista, vaikka en uskaltanut sentään kysyä kun ajattelin ukkelin olevan liian väsynyt uurastettuaan pari päivää siellä. Nimittäin lämmitin leivinuunin iltapäivällä ja laitoin sinne ison padallisen hirvipaistia ja pienen kupillisen riisipuuroa hautumaan. Se uunipuuro on pikkumiehen todellista herkkua ja varmaankin tänään en tarvitse alkaa lettuja paistamaan kuten yleensä eka iltana.
Minun täytynee hakea varmuuden vuoksi sähköpatteri makuuhuoneeseen ja pitää sitä hetki päällä ennen nukkumaan menoa. Kyllähän täältä alhaalta sinne yläkertaan lämpöä nousee, mutta nouseeko lapselle riittävästi onkin ihan eri juttu, onneksi on mittarit siellä sun täällä. Pesin tänään Lucaksen kaikki petivaatteet ja sain ne myös kuiviksi ja silitettyä, mutta täytyy lähteä tästä petaamaan sänky. Tosin luulisin että tämän kerran saan ihan oman petikaverin kainaloon. Tämä on meidän kahden sopimus, että mummin kainalossa on aina tilaa niin kauan kuin hän siinä haluaa nukkua. Eikä ukkikaan kainaloansa arista, vaan vähän kadehtii jos mummin kelpaa paremmin.
Minä olen nauttinut oikein kunnolla tästä lomapäivästäni. Rapsuttelin hetken aikaa pihalla, mutta en edes alkanut kyykkimään ja nostelemaan roskia kottikärryyn vaan jätin ukkelin tehtäväksi. Istuin hetken myös auringon lämmössä ja keräsin sitä D vitamiinin aihetta melkoisen annoksen. Enkä malta olla kiertämättä noita kukkasia päivittäin. Linnuille vien jälleen ruokaa ja se on tosi ihanaa kuulla kun olen viemässä niin alkaa aivan toisenlainen viserrys kuulua puista ja pensaista jo ennenkuin ehdin poiskaan lähteä.
Meinasin alkaa ampumaan noista närhejä pois, sillä tänään niitä oli jo viisi kappaletta yhtä aikaa hamuamassa parhaita paloja päältä. Onneksi en tussaria löytänyt ja lähtiessäni saunalle lähti kaksi koppeloa ihan jalkojen juuresta lentoon. Olisinkohan malttanut säästää ne jos tussarin kanssa olin menossa. Kyllä varmaankin, sillä menetinhän seitsemän vuoden metsästysonnen heti eka syksynä kun ammuin vahingossa koppelon eli emämetson vaikka kylläkin tähtäsin ukkoa. Sitten hetken päästä vasta muistin myös tuon paskalinnun eli närhin olevan jo rauhoitettu tähän aikaan vuodesta, joten ei auta kuin kärsiä tai oppia nauttimaan sen kanssa yhteiselosta.
Uunissa on siis hirvipaisti hautumassa ja siihen kiehautan vähän vihanneksia höystöksi ukkelin palaamiseen. Kävin saunassa äsken ihan ajan kanssa ja hoitelin ensin vähän väriä hiuksiin ja otin myös jalkahoidon odotellessani. Siellä on ihan kiva istua nyt kun vaan lämmitän tarpeeksi ja annan aikaa itselleni olla siellä riittävän kauan. Unohdin etsiä jostain vanhoista jemmoista myös kasvonaamion tai sellaisen hionnan. On minulla joskus ollut kun olen lahjaksi saanut, mutta harvoin tulee käytettyä.
Tässä on vielä toista tuntia ennenkuin pikkumies ja ukkeli ovat täällä perillä. Aivan iloa kihelmöi koko olemukseni tästä odotuksesta. Tosin emme tänään enää ehdi tekemään mitään suurempaa, mutta huomenna meitä odottaa metsä ja kaikki peikot ja maahiaiset siellä. En ole vielä alkanut kertomaan näistä kaikista, mutta pian se aika on. Enkä ole muistanut edes niitä päiväunia nukkua, vaikka yöuni jäikin niin vähiin. 'Sitä suuremmalla syyllä on lapsen nukkumaan meno aika myös minulle oikein sopiva jaksaakseni iloita vielä huomennakin. Kyllä elämä on ihanaa ja miten pienistä asioista onnellisuus tuleekaan.
Muuten ainahan täytyy kehua näillä tekemisilläkin. Sain lähes kokonaisen säkillisen kenkiä pois vietäväksi. Samalla löysin aivan käyttämättömät syystalvikengät. Enkä edes muista milloin olen ne ostanut. Sopivat jalkaan oikein hyvin ja tuntuivat mukavalta muutenkin. Olen kai vain unohtanut kaappiin ne jostain syystä.
Siispä voi olla, etten ehdi huomenna kirjoittelemaan ja miettimään mitähän tekisin. Ehkä vielä huomenna saan tuntea itseni nuoreksi ja ketteräksi. Sitten onkin ylihuomenna jo toinen juttu, mutta vanhemmat tulevat hakemaan Lucaksen heti kun hänelle tulee koti-ikävä. Tai me väsymme liikaa. On tämä kullan arvoista aikaa saada lainata noin pieniä kavereita!
Lucka 18: Hermanus
9 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti