Mustikoita välipalaksi

Lähdin aamupäivällä poimimaan mustikoita aivan tästä omasta metsästä. Ei siellä niitä paljoa löytynyt ja metsä oli märkää, mutta suu tuli makeaksi joka tapauksessa. Iltapäivällä lähdin uudelle reissulle ja sainkin lähes litran, joita on syöty välipalaksi sekä vaniljavispin että vaniljajugurtin kanssa. Säästin iltapalaksi vielä kupillisen mustikkamaidoksi. Harmi kun pakastetut mustikat eivät ole enää näin hyviä.

Muutoin nämä pari päivää on mennyt aivan totaaliseen lepoon. En ole aikoihin saanut lötköttää näin vapaana kuin nyt. Ei ole huolta kukkasista eikä kasvimaa huuda kitkemään ja kuten ymmärsin, marjastuskin on vielä alulla.

Huomiseksi on luvattu kauniimpaa säätä. Toivon ihan sydämeni pohjasta sellaisen päivän tulevan. Lähden soutelemaan muutamaksi tunniksi. Otan kyllä vähän evästäkin mukaan ja saatanpa pistäytyä uimassakin yhden niemen nokassa. Tätä olen odottanut edellisen reissun jälkeen kovasti. Silloin kyllä tuli särkyä olkapäihin, mutta kyllä se siitä katosi siellä reissulla ollessa.

En malta odottaa enää kauempaa sitä iltapalaa, vaan lähden nyt syömään vielä yhden kupillisen mustikoita maidon ja sokerin kanssa. Nam nam.