Naistenpäivänä 2009

Naistenpäivänä pitäisi mielestäni olla mitä ihanin keväinen sää, mutta lunta sataa taivaan täydeltä. On myös se aika vuodesta, jolloin minulle täyttyy ikää yksi vuosi lisää parin päivän kuluttua. Nyt sitä on juhlittu perheen voimin ja paras synttärilahja oli saada pitää lapsenlasta kokonaisen vuorokauden ihan meidän hoidossa. Kyllä pian 14kk ikäinen pitää toiset liikkeessä ja varuillaan koko ajan. Aivan huokaisin helpotuksesta kun eilen illalla kello tuli lähemmäksi seitsemää ja tuli pojan nukkumisen aika. Juuri ja juuri jaksoin kerätä leikkikalut ja muut tarvevälineet paikoilleen, imuroida ja pyyhkiä lattiat, mutta tiski sai jäädä tähän päivään. Kahdeksalta olin itsekin ihan valmista kauraa sänkyyn. Yritin katsoa jotain ohjelmaa telkkarista, mutta ei minulla ole mitään muistikuvaa mitä ohjelma sisälsi ja varmaankin jo ennen yhdeksää nukuin yhtä sikeästi kuin pieni mies. Nyt pienimies on ukin kanssa kotimatkalla. Toivotaan pienen miehen nukkuvan koko matkan niin ukin on helpompi ajaa tuolla lumisateessa. Onneksi jo torstaina saan tavata pikkumiehen uudelleen. Ehkäpä siihen mennessä on lihaskipeys reisistä kadonnut, sillä kiipesimme yhdessä ainakin 25 kertaa yläkertaan portaat ylös ja peruuttamalla alas. Vanhemmat ehkä kauhtuvat kun huomaavat hänen oppineen jotain uutta tälläkin reissulla.