En anna periksi

Oli pari päivää, ettei oikein elämä maittanut. Sitten tuli tämä ihana kevät sää. Onko enää ihanampaa kuin vaihtaa talven selkä +18 asteen lämpöön? Se on ollut siis varjolaskelmia. Aurinkoisella etelärinteellä, kuten tämä minun mökkini sijaitsee on lämpöä ollut +25 useita tunteja päivittäin. Ei siis ollenkaan ihmettä koivujen olevan jo pienen pienellä hiirenkorvalla ja ruohokin on alkanut vihertämään sitä mukaa mitä ehdin vanhaa haravoimaan. Laitoin siis sykemittarin käteeni ja päätin kuluttaa vain sen minkä liikunkin. Tuhannen kaloriaa poltan tuossa töpötellessäni pihaa harava kourassa. Toisen tuhannen pitäisi kyllä mennä ihan muutenkin vaikka sängyllä räkiessä tällä painolla. Kuukauden päästä menen sitten vaakalle ja vasta parin viikon päästä meinaan mitata metrimitalla. Ellei sitten mitään tapahdu, sanon piut paut kaikelle syömisen ja juomisen kyttäämiselle. Etkö sinäkin tekisi niin housuissani?